May 24

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat neljä prosenttia vuonna 2018

HSY:n laskelmien mukaan muutos kaupunkien ilmastopäästöissä on seurausta muun muassa siitä, että kivihiiltä on käytetty edellisvuotta vähemmän.

Kivihiilen käyttö väheni kaikissa kaupungeissa

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2018 yhteensä noin 4,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Päästöt vähenivät edellisvuodesta noin neljä prosenttia. Merkittävimmistä päästölähteistä kaukolämmön päästöt vähenivät noin viisi prosenttia ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt seitsemän prosenttia. Myös jätteiden käsittelyn sekä teollisuuden ja työkoneiden päästöt vähenivät. Sen sijaan esimerkiksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla.

– Huomion arvoinen tekijä vuoden 2018 päästöjen kohdalla on muutos kaukolämmön polttoaineiden jakaumassa. Kivihiiltä käytettiin kaukolämmön tuotannossa selvästi edellisvuotta vähemmän kaikissa seudun kaupungeissa, kuvailee toimitusjohtaja Raimo Inkinen Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Kivihiilen sijaan maakaasua käytettiin lämmöntuotannossa aiempaa vuotta enemmän, mutta myös biopolttoaineiden osuus lisääntyi hieman vuodesta 2017. Uusiutuvien polttoaineiden osuus seudulla tuotetussa kaukolämmössä nousi noin yhden prosenttiyksikön ja on nyt 15 prosenttia. Vuonna 2018 Helsinki käytti määrällisesti eniten uusiutuvia lähteitä kaukolämmön tuotannossa (748 gigawattituntia, GWh) ja Espoo puolestaan suhteessa eniten (26 prosenttia).

Pääkaupunkiseudun kokonaisenergiankulutus oli viime vuonna 25 350 gigawattituntia. Energiankulutus nousi noin prosentin edellisvuodesta. Seudun energiankulutus on lisääntynyt noin 14 prosenttia verrattuna vuoteen 2000. Toisaalta seudun väkiluku on kasvanut samanaikaisesti noin 22 prosenttia.

Ilmastopäästöt asukasta kohden ovat vähentyneet 41 prosenttia vuodesta 1990

Koko seudun kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden olivat 4,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2018. Asukaskohtaiset päästöt laskivat eniten Vantaalla, jossa vähennys oli noin kuusi prosenttia, mutta muutos oli lähes yhtä suuri myös muiden kaupunkien kohdalla. Koko pääkaupunkiseutu huomioiden asukaskohtaiset päästöt ovat vähentyneet 41 prosenttia vuodesta 1990.

– Pääkaupunkiseudun päästöt lasketaan alueella tapahtuvaan kulutukseen perustuen, mutta laskennassa ei huomioida esimerkiksi kulutushyödykkeiden välillisiä päästöjä. Seuranta ei siksi kata ruuan tai vaikka rakennustuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä, jos ne tapahtuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolella, HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen kertoo.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2018

  • Helsinki: 2,56 miljoonaa tonnia CO2-ekv, päästöjen vähennys 4 %
  • Espoo: 1,10 miljoonaa tonnia CO2-ekv, päästöjen vähennys noin 4 %
  • Vantaa: 1,07 miljoonaa tonnia CO2-ekv, päästöjen vähennys noin 4 %
  • Kauniainen: 0,04 miljoonaa tonnia CO2-ekv, päästöjen vähennys noin 5 %
  • pääkaupunkiseutu: 4,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv, päästöjen vähennys 4 %
Apr 17

Raportit Mikkelin päästöistä ovat valmistuneet

Raportit Mikkelin kasvihuonekaasupäästöistä ja maankäyttösektorin päästöistä ja nieluista ovat valmistuneet.

Mikkelin kaupunki on tilannut Benviroc Oy:ltä raportit Mikkelin kasvihuonekaasupäästöistä sekä maankäyttösektorin päästöistä ja nieluista. Juuri valmistuneessa CO2-raportin vuosiraportissa on esitetty Mikkelin kasvihuonekaasujen päästöt vuosilta 2009–2017 sekä ennakkotieto vuodelta 2018. Raportissa on ensimmäistä kertaa otettu huomioon vuonna 2013 toteutunut Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen välinen kuntaliitos kaikkien laskettujen vuosien osalta. Mukana laskennassa ovat kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.

CO2-raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa, jossa kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun energian määrään riippumatta siitä, onko kaukolämpö tuotettu kunnassa vai kunnan ulkopuolella. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun sähköenergian määrään käyttäen valtakunnallista päästökerrointa. Erillislämmityksen, tieliikenteen ja maatalouden päästöt kuvaavat kunnassa tapahtuvia päästöjä. Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu kullekin kunnalle kunnassa syntyvän jätemäärän perusteella.

Mikkelin kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2017 olivat yhteensä 281,3 kt CO2-ekv ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 29,4 kt CO2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 12,0 kt CO2-ekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni. Päästöistä 35,6 kt CO2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 34,6 kt CO2-ekv erillislämmityksestä, 119,2 kt CO2-ekv tieliikenteestä, 32,6 kt CO2-ekv maataloudesta ja 17,0 kt CO2-ekv jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 17,7 kt CO2-ekv.

Mikkelin päästöt asukasta kohti vuonna 2017 olivat 5,2 t CO2-ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3,0–13,5 t CO2-ekv. CO2-raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö vuonna 2017 oli 6,2 t CO2-ekv. Raportissa on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen kehitys asukasta kohden laskettuna vuodesta 2009 lähtien. Mikkelin päästöt ilman teollisuutta laskivat 9 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Keskimäärin päästöt laskivat CO2-raportin kunnissa (86 kuntaa) 5 prosenttia. 

Mikkelin päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna 2017 0,5 t CO2-ekv/asukas, eli noin 20 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä. Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa, joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin.

Mikkelin asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2017 olivat 0,2 t CO2-ekv, eli noin 30 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkölämmityksen päästöihin vaikuttavat sähkölämmityksen osuus lämmitysmuotojakaumasta, sekä vuosittainen lämmitystarve. Maalämmön suosio kasvaa nopeasti, mutta sen osuus lämmitysmuotojakaumasta on vielä pieni.

Mikkelin kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna 2017 0,7 t CO2-ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 0,6 t CO2-ekv. Päästöt kaukolämmityksestä olivat noin 10 % pienemmät ja päästöt erillislämmityksestä noin 30 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.

Mikkelin päästöt tieliikenteestä vuonna 2017 olivat 2,2 t CO2-ekv/asukas, eli noin 10 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttavat sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne.

Toisessa raportissa on tarkasteltu Mikkelin kaupungin maankäyttösektorin päästöjä ja nieluja vuosilta 2010 ja 2014. Hiilinielu kerää ja varastoi ilmakehän hiilidioksidia. Tärkeimmät hiilinielut ovat meret ja metsät. Kansainvälisissä ilmastosopimuksissa huomioidaan maalla olevat hiilinielut, mutta ei meriä. Ihmisen toiminnalla on vaikutusta hiilinielujen kokoon ja säilymiseen. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsää hävitettäessä hiilidioksidia vapautuu ilmakehään. Hakkuiden ylittäessä metsän kasvun, metsän hiilivarasto pienenee ja metsät muuttuvat hiilen lähteeksi. Yhtenäisiä metsäalueita säilyttämällä sekä kestävällä metsänhoidolla kaupunki voi vaikuttaa hiilinielujen ylläpitoon, säilymiseen ja lisäämiseen.

IPCC:n lokakuussa 2018 julkaiseman ilmastoraportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä lähivuosina rajusti ja päästöttömyyteen on päästävä vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen on rajattavissa 1,5 asteeseen. Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja useat Suomen kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi tärkeänä osana ilmastotyötä on hiilinieluista huolehtiminen ja niiden kasvattaminen. Maaperän hiilinielujen avulla voidaan kompensoida osa kunnan toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Selvityksessä on laskettu Mikkelin kaupungin maankäyttösektorin päästöt ja nielut vuosilta 2010 ja 2014 niiden maankäyttömuotojen osalta, joiden päästöjä ja nieluja voidaan pitää ihmisen toiminnan aiheuttamina: metsät, viljelysmaat, ruohikkoalueet ja turvetuotantoalueet. Metsät olisi periaatteessa mahdollista jakaa luonnontilaisiin ja ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä oleviin metsiin. Suomessa on kuitenkin päätetty, että koko metsäpinta-ala otetaan huomioon YK:n ilmastosopimukselle raportoitaessa, eli kaikki Suomen metsissä tapahtuvat muutokset lasketaan ihmisen toiminnan aiheuttamiksi. Samaa lähestymistapaa on käytetty tässä selvityksessä. Näin ollen mukana ovat kaikki Mikkelin metsät. Laskennassa eivät ole mukana esimerkiksi päästöt ja nielut vesistöistä tai luonnontilaisilta soilta, sillä näitä pidetään alueina, joiden kasvihuonekaasutaseeseen ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut.

Maankäyttösektorin laskennassa mukana olevien maankäyttömuotojen pinta-alaltaan selkeästi merkittävin alue Mikkelissä ovat metsät. Viljelysmaat ovat pinta-alaltaan seuraavaksi suurimmat alueet. Turvetuotantoalueiden ja ruohikkomaiden pinta-alat ovat pieniä. Metsä- ja kitumaan pinta-alatiedot erikseen kangasmaille sekä ojitetuille ja ojittamattomille soille ovat peräisin Metlan ja Luken tuottamasta aineistosta. Viljelysmaiden ja ruohikkomaiden päästöjen ja nielujen laskenta perustuu Maaseutuviraston tilastoihin Mikkelin peltoalasta sekä yli 5-vuotiaiden nurmien pinta-alasta. Turvetuotantoalueiden pinta-alat on saatu ELY-keskuksesta.

Maaperän päästöjen ja nielujen laskenta perustuu Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiin ja parametreihin. Niissä tapauksissa, joissa kuntatason lähtöaineiston saatavuus ei ole mahdollistanut kasvihuonekaasuinventaarion kertoimien yksityiskohtaista käyttöä, on kertoimia sovellettu keskiarvoistettuina.

Metsien päästöjen ja nielujen laskennassa ovat mukana puuston biomassan hiilivaraston muutos sekä maaperän päästöt ja nielut. Puuston biomassan hiilivaraston muutos on laskettu perustuen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon Mikkelin puuston runkotilavuudesta vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015. Puuston hiilivaraston muutoksen laskennassa on käytetty Suomen kasvihuonekaasuinventaarion parametreja.

Puuston runkotilavuus yhteensä Mikkelissä on vaihdellut hieman alle 30 000 000 kuutiometristä noin 34 000 000 kuutiometriin. Mänty on tilavuudeltaan merkittävin puulaji Mikkelissä koko tarkastelujaksolla. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 kaikkien puulajien runkotilavuudet yhteensä kasvoivat 15 %. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 puuston runkotilavuus Mikkelissä kuitenkin laski kaikkien puulajien osalta. Männyn runkotilavuus laski 2,4 %, kuusen 1,5 % ja lehtipuiden 0,4 %.

Puuston vaikutus maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin on merkittävämpi kuin maaperän. Puuston kasvihuonekaasutase vaihtelee kasvun ja hakkuiden mukaan. Puusto toimi hiilen nieluna Mikkelissä vuonna 2010, jolloin hiilinielu oli yli 1000 kt CO2-ekv. Puuston tilavuuden pienenemisestä aikavälillä 2013-2015 johtuen puuston nielu muuttui kuitenkin päästöksi vuonna 2014. Vaikka maaperän hiilinielu oli vuonna 2014 suurempi kuin vuonna 2010, oli maankäyttösektori Mikkelissä hiilen päästölähde (257 ktCO2) vuonna 2014.

Mar 27

Ilmatieteen laitos – Katupöly heikentää ilmanlaatua lähipäivinä

Katupöly heikentää ilmanlaatua useissa kaupungeissa keskiviikkona tänään 27.3.2019. Kuvassa tilanne kello 8.00.

Kuluvalla viikolla on mitattu korkeita katupölypitoisuuksia useissa Suomen kaupungeissa. Sään jatkuessa aurinkoisena ja poutaisena katupölyä voi esiintyä edelleen runsaasti.

Katupöly syntyy, kun liikenne nostaa kuivilta kaduilta pölyhiukkasia, jotka ovat lähtöisin hiekoitushiekasta sekä tien pintojen ja renkaiden kulumisesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla.

“Pölytilanne helpottuu katujen puhdistuksen edetessä sekä aikanaan sateiden myötä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila.

Katupöly voi aiheuttaa terveelle aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Astmaatikot ja muut ilmansaasteille herkät ryhmät voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten astmaoireiden lisääntymistä ja allergiaoireiden pahentumista.

Kaupungit vastaavat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta. Lisätietoja oman asuinalueen ilmanlaadusta saa paikallisilta ilmanlaadun asiantuntijoilta.

Koko Suomen Ilmanlaadun tilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatu-sivustolta

Mar 27

Katupölyä ilmassa: hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi 26.3. Tampereella

Tampereella mitattiin Epilän ilmanlaadun mittausasemalla tiistaina 26.3.2019 ensimmäinen hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotason ylitys tänä vuonna. Ilmanlaatu oli tänä aamuna klo 7–8 tyydyttävä Tampereen keskustassa Pirkankadun varrella ja Epilässä.

Hengitettävien hiukkasten PM10) pitoisuus oli tiistaina 26.3. Epilän mittausasemalla 75 µg/m. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyy, kun pitoisuus on yli 50 µg/m3. Pirkankadun mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuus ei ole ylittänyt vuorokausiraja-arvotasoaan vielä tänä vuonna.

Pirkankadun mittausasemalla PM10-pitoisuus oli kohoamassa aamupäivällä 27.3., mutta Epilässä pitoisuus oli pienempi kuin tiistaina tähän aikaa. Sade helpottaisi katupölytilannetta.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvo (50 µg/m3) saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana kullakin mittausasemalla ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi.

Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille herkkiä ovat lapset, vanhukset ja hengitys- ja sydäntauteja sairastavat. Korkeat hiukkaspitoisuudet aiheuttavat mm. nuhaa, yskää ja silmien ärtymistä, lisäävät astmakohtauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä ja lisäävät hengitystulehduksia.

Hiukkasten numeroarvon ylityksiä koskeva tiedote on nähtävillä Tampereen kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: www.tampere.fi/ilmanlaatutiedotus 

Mar 21

Koivun siitepölykaudesta odotettavissa haastava

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa koivun ja männyn kukkivan hyvin koko maassa. Kuusen erittäin runsaan kukinnan ennakoidaan rajoittuvan vain Etelä-Suomeen. Kukkea kevät vaikeuttaa etenkin koivun siitepölystä kärsivien allergikkojen elämää, mutta tuo toisaalta helpotusta kuusen siemenpulaan.

Hyvän kukinnan taustalla ovat viime kesän lämpimät säät, jotka edistivät kukka-aiheiden muodostumista.

Koivun siitepölykaudesta tulossa viimevuotista hankalampi

Koivun ennustetaan kukkivan selvästi viime kevättä runsaammin. Monista aiemmista vuosista poiketen hedenorkkoja esiintyy tänä keväänä paljon myös Pohjois-Suomessa. Erityisesti pihapiirien ja muiden avoimien kasvupaikkojen koivut, joilla on suuri elävä latvus, tuottavat runsaasti siitepölyä. Kokonaisuutena tämän kevään norkkomäärä ei kuitenkaan yllä huippuvuosien tasolle.

Ennen kotimaisten koivujen kukintaa toukokuussa siitepölyä voi levitä maahamme jo huhtikuun aikana huomattavia määriä kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana.

Kuusen siemenpulaan saadaan vihdoinkin helpotusta

Kuusen kukinta on tänä keväänä erittäin runsasta suuressa osassa Etelä-Suomea.
– Eniten kukintoja ja niistä kesän aikana kehittyviä käpyjä tulee esiintymään Vaasa-Suonenjoki- Joensuu-linjan eteläpuolella, arvioi tutkija Tatu Hokkanen Lukesta.

Pohjoisemmaksi siirryttäessä satotaso heikentyy nopeasti, maan keski- ja varsinkin pohjoisosissa kukinta on hyvin vähäistä. Etelä- ja Pohjois-Suomen välinen suuri ero kukinnan määrässä selittynee pitkälti viime kesäkuun sääoloilla, jotka eivät pohjoisessa suosineet kuusen kukka-aiheiden syntymistä.

Silmuanalyysien perusteella myös kuusen siemenviljelmiltä on odotettavissa kohtuullisen hyvä sato – osasta jopa erinomainen. Edellisestä kuusen hyvästä käpysadosta on kulunut Etelä-Suomessa jo viisi ja Pohjois-Suomessa seitsemän vuotta. Niinpä syksyn 2019 käpykeräykset täydentävät merkittävästi kuusen vähäisiä siemenvarastoja. Vilkkaana jatkunut puukauppa on entisestään lisännyt jalostetun viljelymateriaalin kysyntää.

Viime kevään emikukinnoista kehittyneet kuusen kävyt varistavat siemenensä maahan tänä keväänä. Keväällä 2019 variseva kuusen siemensato on heikko lähes koko maassa. Pohjois-Pohjanmaalla käpyjä esiintyy paikoitellen vähän runsaammin.

Mänty kukkii hyvin Pohjois-Suomea myöten

Männyn luontaisen uudistamisen näkymät ovat vähitellen paranemassa, vaikka kaksi seuraavaa siemensatoa ovat vielä vaatimattomia. Keväällä 2019 variseva männyn siemensato on Pohjois-Suomessa keskinkertainen ja muualla maassa keskimääräistä heikompi. Lämpimän kesän ansiosta siemenet ovat kypsyneet hyvin. Keväällä 2020 varisevan männyn siemensadon ennakoidaan olevan Etelä- ja Keski-Suomessa heikohko ja Pohjois-Suomessa huono.

Tänä keväänä mänty kukkii hyvin koko maassa. Lapista kerätyissä silmunäytteissä on esiintynyt emikukinnon aiheita jopa hieman Etelä-Suomea runsaammin. Koska männyn siemenen kehityskulku kukkavaiheesta siemenen varisemiseen kestää kaksi vuotta, voidaan keväällä 2021 odottaa ainakin määrällisesti hyvää siemensatoa.

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Viimeisimpänä ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.

Mar 19

Harjavallan ja Porin ilmanlaadun vuosiraportti 2018 valmistui: Harjavallan ilmanlaadussa merkittävä parannus vuonna 2018 – Porissa haastava katupölykevät

Vuoden 2018 merkittävimpiä ilmanlaatuun ja sen mittaukseen vaikuttavia tekijöitä olivat Porissa tavanomaista hankalampi katupölykevät, Harjavallan Kalevassa mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM10) nikkelipitoisuuksien voimakas lasku edelliseen kahteen vuoteen verrattuna sekä Pirkkalan mittausaseman uusiminen. Lisäksi Porin ja Harjavallan ilmanlaatuindeksin laskentaperusteita tarkennettiin tuntikohtaiseksi, jolloin tiedot ovat aiempia vuosia tarkemmat.

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut toimiala vastaa Harjavallan ja Porin kaupunkien ja teollisuuden yhteisestä ilmanlaadun mittauksesta. Juuri valmistuneen mittausraportin 2018 mukaan valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaiset raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Harjavallassa ja Porissa mitattavalla ilmanlaadun komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ylittyivät hengitettävien hiukkasten PM10 osalta Porin Paanakedonkadun asemalla helmi-, huhti- ja marraskuussa. Raja-arvon lukuarvo 50 µg /m3 ylittyi Paanakedonkadulla 18 vuorokautena, edellisvuonna ylityksiä oli seitsemän, mikä kertoo tavallista hankalammasta katupölyvuodesta. Varsinaisen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitysvuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (113/2017) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin tavoitearvot laskettuna hengitettävien hiukkasten (PM10) massapitoisuudesta kalenterivuoden keskiarvona. Tavoitearvot eivät ylittyneet muiden komponenttien kuin Harjavallan Kalevan mittausasemalla mitatun nikkelin osalta. Mitattu vuosikeskiarvo oli 24 ng/m3, kun tavoitearvo on 20 ng/m3. Vuonna 2017 ja 2016 vastaavat vuosikeskiarvot olivat 77 ng/m3 ja 72 ng/m3 eli laskua edellisvuosiin nähden oli merkittävästi. Teollisuudessa tehdyt toimenpiteet ovat siten näkyneet suoraan mittaustuloksissa.

Harjavallassa teolliset päästöt vuonna 2018 olivat kokonaisuudessaan edellisvuosien tasolla. Suurimmat päästölähteet olivat Boliden Harjavalta Oy, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy. STEP Oy on luopunut raskaan polttoöljyn käytöstä, mikä on vähentänyt laitoksen kokonaispäästöjä. Porin teollisuusperäiset päästöt olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät Venator P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehtaalla helmikuun alussa tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin johdosta. Porissa tärkeimmät päästölähteet olivat Fortum Power and Heat Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne.

Ilmanlaatua arvioidaan laskennallisen ilmanlaatuindeksin avulla. Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa mm. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolla. Sen avulla ilmanlaatu kullakin asemalla voidaan tiivistää havainnollisella väriasteikolla ja laatusanoihin hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Vuonna 2018 ilmanlaatuindeksi laskenta tarkennettiin tuntikohtaiseksi ja indeksit olivat asemakohtaisesti seuraavat:

Harjavalta, Kaleva: hyvä 81 %, tyydyttävä 18 %, välttävä 1 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0 %

Harjavalta, Pirkkala: hyvä 94 %, tyydyttävä 6 %, välttävä 0 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0 %

Pori, Paanakedonkatu: hyvä 54 %, tyydyttävä 26 %, välttävä 12 %, huono 6 % sekä erittäin huono 2 %

Harjavallan ja Porin kaupunkien ilmanlaadun mittauksessa teollisuuden partnerit olivat vuonna 2018 Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy Meri-Porin voimalaitos, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy, PVO-Lämpövoima Oy Tahkoluodon voimalaitos, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy sekä Venator P&A Finland Oy.

Harjavallan ja Porin ilmanlaadun vuosiraportti 2018 on julkaistu Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden verkkosivuilla www.pori.fi/ilmanlaatu ja sitä koskeva uutinen Porin kaupungin sivulla https://www.pori.fi/uutinen/2019-03-19_harjavallan-ilmanlaadussa-merkittava-parannus-vuonna-2018-porissa-haastava

Suora linkki raporttiin

https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/ilmanlaadun_mittausraportti_2018.pdf

Aug 29

Tampereen ilmastopäästöt nousivat vuonna 2016 ensimmäisen kerran 2010-luvulla

2018-08-29 14_37_52-- Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tampereen kasvihuonekaasupäästöt nousivat vuonna 2016 kuusi prosenttia edellisvuodesta. Tiedot perustuvat Benviroc Oy:n tekemään CO2-raporttiin, joka toteutetaan vuosittain noin 90 Suomen kunnalle ja kaupungille. Keskimäärin samansuuruinen kasvu päästöissä tapahtui kaikissa CO2-raportin piirissä olevissa Suomen kunnissa.

–Ennakkotietojen mukaan 2017 päästöt palaavat siihen laskusuuntaan, jossa ne ovat Tampereella olleet koko 2010-luvun ajan. Toistaiseksi näyttää siltä, että vuonna 2015 ilmastopäästöt olivat poikkeuksellisen alhaiset, kertoo kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen.

Kaupungin alueella syntyneistä päästöistä suurin osa on peräisin rakennusten lämmityksestä (36 %) ja tieliikenteestä (29 %). Muita päästölähteitä ovat kuluttajien sähkönkulutus (13 %), teollisuus ja työkoneet (14 %), jätehuolto (7 %) sekä maatalous (1 %). Asukaskohtaiset päästöt olivat Tampereella 18 % pienemmät kuin keskimääräiset päästöt saman kokoluokan kunnissa (mm. Helsinki, Espoo, Turku, Oulu, Vantaa, Jyväskylä ja Joensuu). Tampereen kokonaispäästöt vuonna 2016 olivat 1011kt CO2-ekv.

Lämmityspäästöjen nousua selittää lauha edellisvuosi

Rakennusten lämmityksen päästöt nousivat sekä kauko, sähkö- että erillislämmityksen kohdalla verrattuna edellisvuoteen, sillä 2015 oli poikkeuksellisen lauha vuosi ja lämmitykseen kului energiaa tavallista vähemmän. Samalla rakennusten lämmityksen osuus kaikista päästöistä on laskussa, sillä Tampereen Sähkölaitos on investoinut merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoon 2010-luvulla. Vuonna 2016 otettiin käyttöön Tammervoiman hyötyvoimalaitos, jossa poltetusta jätteestä puolet lasketaan uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Tieliikenteen päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna sekä Tampereella että koko maassa, sillä biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista laski. On myös mahdollista, että talouskasvu on lisännyt raskaan liikenteen määrää. VTT:n laskemassa tieliikenteen energiankäytössä näkyy vuonna 2016 nousua erityisesti kuorma-autojen osalta, vaikka se on muuten laskenut hieman koko 2010-luvun. –Toistaiseksi on vaikea päätellä, onko kyse pidempiaikaisesta trendistä vai vain poikkeuksesta, pohtii Seppänen.

Päästöjen vähennyskeinoina energiatehokkuus, uusiutuva energia ja kaupunkisuunnittelu 

Tampereen kaupunkistrategian kunnianhimoinen tavoiteena on, että kaupunki on hiilineutraali vuonna 2030. Tavoitteella pyritään siihen, että edellä mainittuja suoria päästöjä vähennetään 80 % vuoden 1990 tasosta (1324 kt CO2-ekv) ja jäljelle jäävät päästöt (265 kt CO2-ekv) kompensoidaan. Tampereen päästöt ovat vuoden 2016 tietojen mukaan vähentyneet vuodesta 1990 jo noin 24 %, mikä on enemmän kuin EU:n asettama päästövähennystavoite vuodelle 2020. Asukaskohtainen CO2-päästö on vähentynyt jopa 42 %, sillä kaupungin väestö kasvaa nopeasti.

Tampere tekee jatkuvaa työtä ottaakseen ilmastotavoitteet huomioon kaikessa toiminnassaan. Lämmityksen päästöjä vähennetään muun muassa vaihtamalla kaukolämmön energialähteitä uusiutuviin sekä kannustamalla uudis- ja korjausrakentajia energiatehokkuuteen. Kaupunki kehittää energiatehokkuusratkaisuja myös omissa kiinteistöissään, mistä uusimpia esimerkkejä ovat vastavalmistuneet Kalevan maauimala ja Johanneksen koulutalon lisärakennus. Liikenteen päästöjä hillitään muun muassa ohjaamalla lisärakentamista täydennysrakentamiseen, investoimalla moderniin raitiotiehen, ja panostamalla joukkoliikenteen palvelukehittämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä

Uudessa kaupunkistrategiassa on nostettu esiin hiilineutraaliustyön keskeinen haaste: tavoitteen saavuttaminen vaatii lajaa yhteistyötä sidosryhmien kuten tytäryhtiöiden, yritysten ja asukkaiden kanssa. Kehitystyötä tehdäänkin yhdessä eri tahojen kanssa lukuisissa projekteissa muun muassa Smart Tampere ja Hiedanranta -kehitysohjelmien puitteissa. – Samalla, kun kehitetään kestäviä ratkaisuja kaupunkikehitykseen, luodaan mahdollisuuksia teknologiakokeiluihin ja parannetaan kaupungin palvelujen saatavuutta ja laatua, kertoo apulaispormestari Aleksi Jäntti. –Yhteistyöstä saadaan hyötyä sekä kuntalaisille, yrityksille että kaupunkiorganisaatiolle.

Ilmastopäästöt ovat vain yksi tärkeä kestävää kaupunkia kuvaava indikaattori. Laajemmin Kestävä Tampere 2030 -linjauksiin ympäristön tilaan liittyvistä kestävän kehityksen indikaattoreista on julkaistu tietoja kaupungin Kestävän kehityksen -sivustolla: www.tampere.fi/kestavakehitys.

May 07

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö: Siitepölykausi käynnistyi toden teolla etelässä

birch-1426706963UT1

Koivun kukinta voimistuu maan eteläosissa. Maan etelä- ja keskiosiin on lisäksi kaukokulkeutunut koivun siitepölyä. Lepän kukinta on päättynyt maan eteläosissa, heikkenee maan keskiosissa ja jatkuu maan pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Koivun siitepölymäärät ilmassa ovat nousseet erittäin runsaiksi maan eteläosissa. Maan keskiosissa määrät ovat enimmäkseen kohtalaisia. Lepän siitepölymäärät ilmassa vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin maan keski- ja pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Sateisilla alueilla ilman siitepölymäärät laskevat hetkellisesti. Koivuallergikot voivat saada oireita maan etelä- ja keskiosissa ja leppäallergikot maan keski- ja pohjoisosissa.

Ennuste

5.5. – 9.5.2018

Koivun kukinta alkaa lämpimillä kasvupaikoilla maan eteläosissa. Lisäksi koivun siitepölyä odotetaan kaukokulkeutuvan lähipäivien aikana koko maahan Lappia lukuun ottamatta. Lepän kukinta on päättymässä maan eteläosissa ja jatkuu maan keski- ja pohjoisosissa Lappia lukuun ottamatta. Etelä-Lapissa kukinta on aluillaan.

Koivun siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan kohtalaisista runsaisiin maan eteläosissa ja vähäisistä kohtalaisiin muualla maassa Lappia lukuun ottamatta. Lepän siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan vähäisistä kohtalaisiin maan keski- ja pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Apr 05

Siitepölykausi noin kuukauden myöhässä

birch-seeds-5184x3456_78483

Siitepölykauden alku on noin kuukauden myöhässä keskivertovuoteen nähden, kertoo Turun yliopiston aerobiologian yksikkö.

Edellisen kerran vastaava siitepölykevät koettiin vuonna 2013.

Vähäisiä määriä lepän siitepölyä on kulkeutunut ulkomailta maan etelä- ja keskiosiin, ja uudet kulkeumat ovat mahdollisia lähipäivien aikana. Lepän siitepölylle herkistyneet voivat saada allergisia oireita. Pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan lähipäivien aikana lämpimimmillä kasvupaikoilla maan eteläosissa.

Lepän kukinta Suomessa ei ole vielä alkamassa.

Koivun odotetaan tänä vuonna kukkivan tavallista voimakkaammin, kolmen heikohkon kukintavuoden jälkeen. Tänä vuonna myös koivun kukinta on jonkin verran myöhässä, ellei huhtikuussa saada maahan lämpöaaltoa.

Feb 23

Ulkoilmanlaatu Lahden seudulla on heikentynyt

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvaoikeudet: Lahden Kaupunki

Ulkoilmanlaatu Lahden seudulla on heikentynyt pakkaskelien myötä. Varsinkin ilta-aikaan pakkasen kiristyessä ulkoilman epäpuhtaudet jäävät maanpinnan läheisyyteen. Lahden kaupungin tekemien ilmanlaatumittausten mukaan hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvo ylittää raja-arvon numeroarvon 50 µg/m3. Myös typpidioksidipitoisuudet ovat normaalia korkeampia.

Kohonneita epäpuhtauspitoisuuksia voi ajoittain esiintyä kunnes pakkasjakso päättyy. Ilmatieteen laitoksen mukaan tilanteen päättymisen ajankohtaa ei voida varmuudella tietää.