Apr 04

Siitepölyallergikoille jälleen helpohko kevät

salix-alba-846484_640

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa heikohkoa koivun kukintaa koko maahan. Kyseessä on kolmas peräkkäinen vuosi, kun koivu kukkii vaatimattomasti. Lähes 40-vuotisen norkkoseurannan aikana vastaavaa ei ole aikaisemmin havaittu. Myös kuusi kukkii suuressa osassa maata keskimääräistä heikommin.

– Koivun heikon kukinnan taustalla on monia syitä. Kukinnan määrään vaikuttavat esimerkiksi kukkimista edeltävien kasvukausien sääolot, koivujen fysiologinen tila ja erilaisten kasvupaikkojen ominaisuudet, kertoo tutkija Tatu Hokkanen Lukesta.

Kosteilla kasvupaikoilla paremmin viihtyvät hieskoivut näyttävätkin tänä keväänä kukkivan selvästi runsaammin kuin rauduskoivut, joiden kukinta on jäämässä hyvin heikoksi.

Koivun siitepölyä voi levitä maahamme kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana, mikä saattaa lisätä koivuallergikkojen oireilua. Kaukokulkeuma ehtii maahamme yleensä viimeistään huhtikuun puolivälissä, pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista.

Koivun hedenorkkojen runsaus siemensadon tarkkailumetsissä vuosina 1979–2017 näkyy kuvassa 1.

Koivun-hedekukinnot-2017

Kuusen siemenpula jatkunee

Keväällä 2017 variseva kuusen siemensato on melko heikko koko maassa (kuva 2).

Kartta-manty-2017

Huonojen siemenvuosien seurauksena kuusen siemenvarastot ovat huolestuttavasti vähentyneet eikä merkittävää parannusta tilanteeseen ole odotettavissa tänäkään vuonna. Silmuanalyyseihin perustuen kuusen kukinta on tänä keväänä enimmäkseen heikohkoa. Lounais-Suomessa ja paikoitellen muuallakin Etelä-Suomessa kuusi voi kukkia runsaammin. Tämän kevään kukinnoista kehittyvät siemenet varisevat maahan keväällä 2018.

Männylle odotetaan runsasta kukintaa Pohjois-Suomeen

Keväällä 2017 variseva männyn siemensato on suurimmassa osassa Suomea hieman keskinkertaista heikompi. Eniten käpyjä esiintyy Etelä-Suomessa ja länsirannikolla (kuva 3).

Kartta-manty-2017

Alustavan ennusteen mukaan keväällä 2018 on odotettavissa runsas männyn siemensato Etelä-Suomeen ja mahdollisesti myös Keski-Suomeen. Sen sijaan maan pohjoisosassa sadon ennustetaan jäävän heikonpuoleiseksi. Jos metsänomistaja haluaa täysimääräisesti hyödyntää Etelä-Suomen runsaan sadon, pitäisi luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuut ja niihin liittyvät maanmuokkaukset tehdä viimeistään loppusyksyllä 2017.

Silmuanalyysien perusteella männylle voi ennakoida tänä keväänä kohtuullisen runsasta kukintaa Lappiin. Jos kukinnan jälkeinen, kaksi vuotta kestävä siementen kehityskulku sujuu suotuisasti, on keväällä 2019 mahdollisuus hyvään siemensatoon. Etelä- ja Keski-Suomessa sato jäänee tuolloin heikommaksi.

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.

Mar 23

Katupöly kiusaa pääkaupunkiseutulaisia

19706ec2-94b3-4188-9f1b-2003bc4ac3db-w_960

Kuvaaja: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kadut ovat kuivuneet pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi ilmassa on HSY:n mittausten mukaan runsaasti katupölyä. Neuvoja terveyshaittojen vähentämiseen saa Apua katupölyoireisiin -esitteestä, joka on saatavilla kaikista pääkaupunkiseudun apteekeista ja HSY:n verkkosivuilta.

Aurinkoinen sää on kuivattanut kadut pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi katupöly pääsee nousemaan ilmaan.

– Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan tänään torstaina 23. maaliskuuta pääkaupunkiseudun ilmassa on runsaasti katupölyä vilkasliikenteisten katujen lähellä. Korkeita hiukkaspitoisuuksia on todettu HSY:n mittausasemilla Helsingissä Mäkelänkadulla ja Mechelininkadulla sekä Espoossa Olarissa Kuitinmäentiellä. Myös viikonlopusta ja ensi viikosta on todennäköisesti tulossa pölyinen, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

Ilmanlaatu paranee heti, kun tienpinnat kostuvat. Ajankohtaista ilmanlaatutilannetta voi seurata HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ilmanlaatu sekä ratikoiden ja metrojen näytöiltä.

Noin 40 prosenttia seudun asukkaista saa oireita

Katupöly aiheuttaa monille terveyshaittoja: noin 40 prosenttia ihmisistä saa oireita pääkaupunkiseudulla. Katupöly on erityisen haitallista riskiryhmille, joihin kuuluvat esimerkiksi astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Tyypillisiä ärsytysoireita ovat nuha, yskä ja sekä kurkun ja silmien kutina. Näitä haittoja voi vähentää hoitamalla oireitaan ja välttämällä ulkona liikkumista ja etenkin raskasta liikuntaa vilkkaiden katujen varsilla.

– Moni saa nyt oireita katupölystä ja siitepölystä. Apua katupölyoireisiin -esite tarjoaa neuvoja oireiden vähentämiseen. Se on jaossa kaikissa pääkaupunkiseudun apteekeissa, viestintäproviisori Elina Aaltonen Suomen Apteekkariliitosta kertoo.

Katupölykausi jatkuu huhtikuulle

– Kunkin päivän pölytilanne riippuu säästä. Aurinkoisina ja kuivina päivinä liikennevirrat nostavat talven aikana kertynyttä pölyä voimakkaasti ilmaan, Niemi kuvailee.

Katupöly on pääosin peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä. Katupölykausi jatkuu huhtikuulle, jolloin pölyisyys vähenee katujen puhdistuksen edetessä. Helsingin katujen puhdistusaikatauluja voi seurata HKR:n palvelusta, osoitteesta puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki.

Mar 16

Ilmatieteen laitos – Jokakeväinen katupölyriesa alkamassa

ash-cloud

Katupölykausi on ilmoitellut tulostaan jo päivien ajan Etelä-Suomen kaupungeissa. Kohonneita katupölypitoisuuksia on mitattu Helsingin lisäksi muissakin kaupungeissa.

Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen että tuulen vaikutuksesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla. Tyyni, poutainen sää edesauttaa pölyämistä.

ilmanlaatukuva2017

Yöpakkasten vuoksi katuja ei juurikaan ole vielä päästy puhdistamaan, joten tilanne jatkuu otollisena katupölyn muodostumiselle.

Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet.  Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset.

Kevään katupölykauden voimakkuuteen vaikuttaa suuresti kevään säätila. Sateinen ja leuto kevät vähentää pölyämistä ja nopeuttaa myös katujen puhdistuksen alkamista, niinpä pölypäivien määrä voi vaihdella melkoisesti vuodesta toiseen.   Yleisesti ottaen pölypitoisuudet ovat kuitenkin nykyään pienempiä kuin vielä 2000-luvun vaihteessa, mahdollisesti tehostuneiden puhdistusmenetelmien ja -toimien vuoksi.

Ilmalaatu-portaali: http://www.ilmanlaatu.fi/

Mar 15

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli talvella heikointa helmikuussa

e9d3859c-2467-45c7-aac1-8fdb45c83445-w_960

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmassa oli talvella runsaasti katupölyä ja liikenteen pakokaasuja helmikuun heikkotuulisina pakkasjaksoina. Tällöin ilmanlaatu oli välillä jopa erittäin huono.

– Tänä talvena pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli selkeästi heikointa helmikuussa. Silloin ilmassa oli paljon pakokaasuja ja katupölyä ja sääolojen vuoksi ilmansaasteet eivät päässeet laimenemaan. Ilmanlaatu oli välillä jopa erittäin huono, kertoo HSY:n projektitutkija Nelli Kaski.

Myös hiukkaspitoisuuksien raja-arvotasot ylittyivät talven aikana paikoitellen katupölyn vuoksi, erityisesti helmikuussa. Lisäksi ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle ylittyi helmikuussa Helsingissä Mannerheimintiellä.

– Pääkaupunkiseudulla oli huomattavasti pölyisempää tämän vuoden helmikuussa kuin viime vuonna, Kaski kuvailee.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kuitenkin suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä joulukuusta 2016 helmikuun loppuun 2017. Heikointa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisillä alueilla.

– Helmikuun lisäksi katupöly heikensi ilmanlaadun lyhytaikaisesti huonoksi myös joulukuussa ja tammikuussa. Tammikuussa ilmanlaatua heikensivät myös uuden vuoden ilotulitukset sekä puunpoltto omakotitaloalueilla, Kaski sanoo.

Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat teiden asfalttipintaa nostattaen pölyä ilmaan.

Tietoa ilmanlaadusta

  • Hiukkaspitoisuuksien raja-arvotaso on vuorokauden keskiarvona 50 µg/m3.
  • Ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on 70 µg/m3.
  • Ilmansaasteet ovat erityisen haitallisia riskiryhmien terveydelle.
  • Riskiryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät, sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat.

Posted in HSY
Feb 09

Ilmanlaatu on Turun seudulla edelleen huono katupölyn vuoksi

500px-Turku.vaakuna.svg

Kuivan ja lumettoman pakkassään vallitessa ilmanlaatu on huono vilkkaiden katujen ja teiden läheisyydessä. Vähäisen tuulen vuoksi myös pakokaasut huonontavat hengitysilmaa.

Keskiviikkona 8.2. ilmanlaatu oli Naantalin, Raision ja Kaarinan keskustoissa pahimmillaan erittäin huono. Turun ja Paraisten keskustoissa ilmanlaatu oli huono. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuus ylitti raja-arvopitoisuuden (50 µg/m3) Turun, Naantalin ja Raision keskustoissa. Raja-arvo saa ylittyä korkeintaan 35 kertaa vuodessa. Naantalissa ja Raisiossa ylitys oli ensimmäinen vuonna 2017, Turussa toinen.

Hiukkaspitoisuuksien kohoaminen saattaa aiheuttaa astmakohtausten lisääntymistä, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä ja ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Terveyshaittoja voi vähentää seuraamalla ilmanlaatua ja välttämällä liikkumista vilkkaiden teiden läheisyydessä.

Autoilijat voivat helpottaa pölyongelmaa esimerkiksi alentamalla ajonopeutta.

Feb 09

Katupölyä ilmassa Tampereella: Vuorokausiraja- arvotaso ylittyi keskiviikkona

500px-Tampere.vaakuna.svg

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotaso ylittyi Tampereella tänä vuonna ensimmäisen kerran keskiviikkona 8.2.2017 sekä Pirkankadun että Epilän mittausasemilla. Ilmanlaatu oli kuitenkin palautunut tänä aamuna hyväksi molemmilla mittausasemilla. Hienoinen lumisade on parantanut tilannetta tänään verrattuna eiliseen.

Keskiviikkona 8.2.2017 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus Pirkankadun mittausasemalla oli 72 µg/m3 ja Epilän mittausasemalla 8.2.2017 86 µg/m3 . Vuorokausiraja-arvotaso ylittyy, kun lukema on korkeampi kuin 50 µg/m3.

Kadut ovat kuivuneet pakkasella, ja katupöly nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Lisäksi sepeliä on viime päivinä levitetty kaduille nollakelien takia. Jos pakkanen jatkuu eikä lunta sada, niin lähipäivinä pölissee taas.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvo (50 µg/m3) saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana kullakin mittausasemalla ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi.

Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille herkkiä ovat lapset, vanhukset ja hengitys- ja sydäntauteja sairastavat. Korkeat hiukkaspitoisuudet aiheuttavat mm. nuhaa, yskää ja silmien ärtymistä, lisäävät astmakohtauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä ja lisäävät hengitystulehduksia.

 

 

Jan 05

HSY aloitti ilmanlaatumittaukset Mechelininkadulla, Rekolassa, lentoasemalla ja Keravalla

049cc4cb-5d78-45aa-a167-38034c27ed65-main_image

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa ilmanlaatua vuonna 2017 neljässä uudessa paikassa. Mittauksilla selvitetään liikenne- ja pientaloalueiden ilmanlaatua sekä lentoliikenteen vaikutusta ilmanlaatuun.

Mittausasemat keräävät tietoa muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksista. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaat sekä pienet lapset voivat saada ilmansaasteista oireita, ja he voivat vähentää altistumista seuraamalla ilmanlaatutilannetta.

Töölön Mechelininkadun alkupäähän sijoitettu mittausasema antaa tietoa ilmansaasteiden pitoisuuksista vilkasliikenteisellä alueella. Erityisesti seurataan typpidioksidin vuosiraja-arvoa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausasema kertoo lentoliikenteen ja lentoaseman ajoneuvoliikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun. Asemalla mitataan liikenteestä syntyviä ilmansaasteita kuten pienhiukkasia ja typpidioksidia.

Vantaan Rekolaan sijoitetun siirrettävän aseman sekä Helsingin Vartiokylässä sijaitsevan pysyvän aseman avulla HSY tutkii puunpolton vaikutuksia pientaloalueiden ilmanlaatuun. Mitattavia puunpoltossa syntyviä ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.

Keravan keskustassa Aleksis Kiven tiellä HSY selvittää ilmanlaatua vilkasliikenteisen Keskustan kehän varrella.

Siirrettävien mittausasemien lisäksi HSY:llä on pääkaupunkiseudulla seitsemän pysyvää mittausasemaa. Helsingissä ne on sijoitettu Vartiokylän lisäksi Brahenkentälle sekä keskustassa osoitteisiin Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa. Vantaalla mittausasema sijaitsee Tikkurilan Neilikkatiellä.

HSY tekee vuosina 2014–2018 Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa myös laajemmin. Keravan lisäksi ilmanlaatua mitataan Lohjan mittausasemalla.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu.
HSY uutisoi ilmanlaadusta myös Twitterissä @hsy_ilmanlaatu.

Tietoa ilmansaasteista: 

  • Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen päästöistä. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  • Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi sitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
  • Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Se voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  • EU:n PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille asettama tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
Posted in HSY
Dec 19

Uudet Suomea koskevat ilmastonmuutosennusteet julkaistu

winter-woods

Arviot Suomen ilmaston muuttumisesta kuluvan vuosisadan aikana on päivitetty vastaamaan uuden sukupolven ilmastonmuutosmallien tuloksia.

Tarkasteltavana olleiden 28 mallin mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maapallon keskilämpötila. Edellisen mallisukupolven tuloksiin verrattuna suurin ero on uusien mallien ennustama kesien jonkin verran voimakkaampi lämpeneminen. Sademäärien muutosennusteet sen sijaan ovat säilyneet kutakuinkin entisellään.

Lämpeneminen on voimakkainta talvella.  Jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat hallitsemattomasti (ns. RCP8.5-skenaario), Keski-Suomessa saattaa vallita vuosisadan lopulla samankaltainen lämpötilailmasto kuin nykyisin Unkarissa. Lämpötilat nousisivat tällöin 1900-luvun lopun lukemista talvella 4 – 10 °C ja kesällä 2 – 7 °C. Vastaavasti päästöjä kohtuullisen tehokkaasti leikattaessakin (RCP4.5-skenaario) meitä odottaisivat likimain Puolan lämpöolot: talvella lisää lämmintä 2 – 7 °C ja kesällä 1 – 4 °C.

Sademäärä todennäköisesti lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, prosentteina ilmaistuna eniten talvella.  RCP8.5-skenaariota vastaava vuotuisen sademäärän noin 20 prosentin lisäys antaisi meille vuodessa saman verran vettä kuin mitä nykyisin sataa monin paikoin Englannissa.

Talvet muuttuvat meillä todennäköisesti nykyistäkin pilvisemmiksi ja valottomammiksi. Synkeimpien malliennusteitten mukaan maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn määrä voisi pudota yli 20 prosentilla. Tuulen voimakkuudet sen sijaan eivät välttämättä muuttuisi paljoakaan, joskin eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan paljon.

Maailmanlaajuisesti haitalliset vaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin hyödyt

Koko Eurooppaa tarkasteltaessa lämpötila nousee talvella eniten pohjoisessa, kesällä taas etelässä.  Pohjois-Euroopassa sataa entistä enemmän ja mantereen eteläosissa vähemmän.  Keski-Euroopassa talvet muuttuvat sateisemmiksi ja kesät kuivemmiksi.  Välimeren alueen maissa kuivuusongelmat pahenevat, kun varsinkin kesäpuolella vuotta sademäärä putoaa, lämpötila kohoaa voimakkaasti ja auringolta suojaavaa pilvisyyttäkin on vähemmän.

Vaikka ilmaston lämpiämisestä voi suomalaisesta näkökulmasta kapeasti ajatellen olla hyötyäkin, maailmanlaajuisesti ilmiö on vahingollinen. Ilmaston lämpeneminen voi johtaa laajamittaisiin ja mahdollisesti peruuttamattomiin maailmanlaajuisiin haittavaikutuksiin, kuten tuhoisiin sään ääri-ilmiöihin ja luonnon monimuotoisuuden katoamiseen. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös suuria yhteiskunnallisia ongelmia varsinkin kehitysmaissa.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia PLUMES- ja ADAPT-hankkeiden kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö Sektoritutkimusohjelman SETUKLIM-hankkeen kautta.

Lisätietoja:

Ruosteenoja, K., K. Jylhä and M. Kämäräinen, 2016: Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, 51, 17-50.

http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf

Dec 16

Ilmatieteen laitos – Liikenne ja puunpoltto aiheuttavat edelleen ilmanlaatuongelmia Suomessa

fire-227291_640

Päästövähennyksistä huolimatta ilmansaasteet vaikuttavat edelleen merkittävästi eurooppalaisten terveyteen. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat yleisesti ottaen pieniä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ilmansaasteiden vähentyneet päästöt ovat parantaneet Euroopan ilmanlaatua yleisesti viime vuosikymmeninä ja monien seurattavien yhdisteiden kohdalla EU:n ilmanlaatunormien ylitykset ovat  nykyään harvinaisia. Esimerkiksi hiilimonoksidi- ja bentseenipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi Euroopassa moottoriajoneuvojen katalysaattoreiden yleistymisen ja EU:n polttoainedirektiivien myötä. Koska hiilimonoksidin pitoisuudet ovat Suomessa tyypillisesti hyvin pienet verrattuna EU:n raja-arvoon, 10 mg/m3, jatkuvan seurannan tarvetta ei ole. “Näillä näkymin hiilimonoksidin  jatkuvat terveysperusteiset mittaukset ollaankin lopettamassa Suomesta kokonaan”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Vestenius. Kaikkia ilmanlaatuongelmia ei ole kuitenkaan saatu vielä ratkaistua Suomessakaan. “Ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta merkittävimmät ilmansaasteet Euroopassa ja myös Suomessa ovat hiukkaset, typpidioksidi, otsoni ja PAH-yhdisteet.”

Suuri osa Euroopan väestöstä ja ekosysteemistä altistuu edelleen eurooppalaisten ja Maailman Terveysjärjestön WHO:n ilmanlaatunormien ylittäville ilmansaasteiden pitoisuuksille.  Euroopan ympäristöviraston arvion mukaan ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain lähes puoli miljoonaa ennenaikaista kuolemaa Euroopassa. Näistä noin 1500 tapahtuu Suomessa.

Ilmansaasteet vahingoittavat myös luontoa esimerkiksi vaurioittamalla  viljelykasveja ja metsiä ja myös rakennettua ympäristöä. Ilmansaasteilla on merkittäviä taloudellisia haittavaikutuksia mm. sairaspoissaoloina sekä vaikutuksena viljelysatoihin ja metsien tuottoon sekä rakennuskannan rapistumiseen.

Ilmatieteen laitos huolehtii tausta-alueiden ilmanlaadun seurannasta Suomessa. Kaupungit, kunnat ja teollisuus huolehtivat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta. Suomessa on yhteensä noin 100 ilmanlaatuasemaa. Ilmatieteen laitos kokoaa vuosittain Suomen ilmanlaadun seurantatiedot ja raportoi ne Euroopan ympäristökeskukseen (EEA) ja Euroopan komissiolle.

Liikenteen päästöt on kaupunkien ongelma

Typen oksidit ja erityisesti typpidioksidi on tyypillisesti suurten kaupunkien ongelma. Vuonna 2015 noin seitsemän prosenttia EU:n kaupunkiväestöstä asui raja-arvon ylittävillä alueilla.  Suurin yksittäinen typen oksidien tuottaja on liikenne.  Suomessa raja-arvon ylittäviä typpidioksidi-pitoisuuksia mitattiin vuonna 2015 vain Helsingissä kahdessa mittauspisteessä, jotka sijaitsevat vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Altistuneiden ihmisten määräksi on arvioitu 11 000 henkilöä.

Hiukkaset on pienempi ongelma Suomessa

Hengitettävät hiukkaset eli halkaisijaltaan alle kymmenen mikrometrin kokoiset hiukkaset (PM10) on ajoittainen ja paikallinen, mutta melko näkyvä ilmanlaatuongelma. Varsinkin keväisin Suomen kaupungeissa mitataankin talvihiekoituksen jäljiltä lyhytaikaisesti huomattavan korkeita PM10-pitoisuuksia katupölyn takia. Korkeat PM10-pitoisuudet ärsyttävät hengityselimistöä ja aiheuttavat oireita erityisesti herkille ihmisille kuten lapsille, vanhuksille sekä allergioista ja hengitystiesairauksista kärsiville ihmisille. Yleensä korkeat pitoisuudet ovat kuitenkin Suomessa niin lyhytaikaisia, että PM10 -raja-arvo ei vuositasolla ylity. Viime vuonna oli PM10 -vuorokausiraja-arvon (yli 35 päivää vuorokauden keskiarvo yli 50 μg/m3) ylitys Kuopion Sorsasalossa.

Pienhiukkaset ovat hiukkasia, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä(PM2.5). Pienhiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti hengitysilman mukana keuhkorakkuloihin ja sieltä muualle elimistöön. Suomessa pienhiukkasten pitoisuus ei ole ollut ongelma, pitoisuudet ovat yleensä alle puolet EU:n raja-arvoista. EU:n raja-arvoja tiukempikaan WHO:n pienhiukkasten ohjearvo ei ylittynyt Suomessa vuonna 2015. Pienhiukkasten aiheuttama terveysriski liittyykin niiden sisältäviin myrkyllisiin aineisiin, esimerkiksi orgaanisiin yhdisteisiin ja raskasmetalleihin.

Kohonneet raskasmetallipitoisuudet ovat tyypillisesti paikallinen teollisuusympäristöjen ongelma. Suomessa raportoitiin arseenin tavoitearvon ylitys vuonna 2015 Harjavallassa kahdella asemalla. Arseenin ylitysalueella asui tai työskenteli arviolta 3000 ihmistä.

Puun pienpoltto huonontaa ilmanlaatua paikallisesti

Bentso(a)pyreeni, b(a)p, on mm. biomassan ja fossiilisten polttoaineiden poltossa syntyvä karsinogeeninen PAH-yhdiste eli polysyklinen aromaattinen hiilivety joka kiinnittyy palamisessa syntyviin pienhiukkasiin. Ilmatieteen laitoksen mukaan puun pienpoltto on edelleen merkittävin b(a)p:n lähde Suomessa.  Muita b(a)p:n lähteitä ovat  mm. metalliteollisuus, liikenne ja  jätteiden poltto.

Toisin kuin monet muut ilmansaasteet, b(a)p:n päästöt ilmaan ovat kasvaneet Euroopassa viime vuosina. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi lisääntyneestä biomassan poltosta. Noin neljäsosa (24 %) Euroopan kaupunkien väestöstä altistui EU:n tavoitearvon 1 ng/m3 ylittäville b(a)p-pitoisuuksille, kun taas WHO:n tavoitearvon 0.12 ng/m3 ylittäville pitoisuuksille altistui 88 % kaupunkiväestöstä eli lähes yhdeksän kymmenestä kaupungeissa asuvista eurooppalaisesta.

Suomessa b(a)p on tyypillisesti pientaloalueiden ongelma. Näillä alueilla poltetaan paljon puuta ja mitatut vuosikeskiarvot ovat usein tavoitearvon tuntumassa. Korkeita pitoisuuksia esiintyy erityisesti talvisin.  Virallisesti EU:n b(a)p tavoitearvon 1 ng/m3 ylityksiä (1.5 ng/m3  tai sen yli) ei Suomessa mitattu vuonna 2015. Suomen korkein vuosikeskiarvo 1.05 ng/m3 mitattiin Raahessa.

B(a)P-mittauksia on Suomessa melko harvassa, mutta mallilaskelmien mukaan tavoitearvoa lähellä olevia tai jopa sen ylittäviä pitoisuuksia esiintyisi melko tasaisesti ympäri Suomea asutuskeskuksissa alueilla, joissa on paljon puunpolttoa. WHO:n tavoitearvo 0.12 ng/m3  ylittyy Suomessa lähes kaikkialla.

Kaukokulkeutuva otsoni

Toisin kuin muut ilmansaasteet, maanpintaotsoni on yleensä kaukana saastelähteistä olevien alueiden eli tausta-alueiden ongelma. Saastuneilta alueilta peräisin olevassa ilmassa muodostuu otsonia sen kulkeutuessa tausta-alueille. Otsonin arvioidaan olevan merkittävin kasvillisuutta vaurioittava ilmansaaste Euroopassa. Suomessa otsonin kasvillisuuden suojeluarvo sekä metsien suojeluarvo eivät kuitenkaan ylittyneet vuonna 2015.

Ilmanlaatuportaali:http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut_tulokset/vuositilastot/2015/vuosi_2015.php

Air quality in Europe – 2016 report: http://www.eea.europa.eu/publications/air-quality-in-europe-2016

 

Dec 07

Kaupunkibulevardien ilmanlaatuun vaikuttaa ympäröivä korttelirakenne

2016-12-07-12_13_22-yos_2016-5-pdf-nitro-reader-3

Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto ovat supertietokonelaskennan avulla selvittäneet, minkälaisia korttelirakenteita Helsingin tulevaisuuden kaupunkibulevardien varrelle kannattaisi rakentaa, jotta liikenteen päästöjen haittavaikutukset ilmanlaatuun jäisivät mahdollisimman pieneksi.

Kaupunkibulevardeilla tarkoitetaan Helsingin uuden yleiskaavaan mukaista kaupunkikehitystä, jossa tarkoituksena on muuttaa nykyiset sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolella urbaaneiksi kaupunkibulevardeiksi, joita asuin- ja liiketilat reunustavat. Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan bulevardikatuja ympäröivällä kortteliratkaisulla on huomattava merkitys kaupunkibulevardien ilmanlaatuun. Tutkimuksessa vertailtiin neljää erilaista kortteliratkaisua ja yksi ratkaisuista osoittautui tässä suhteessa selvästi muita paremmaksi.

kortteli

kortteli2

Tutkitut korttelimallit V1 – V4. Yläkuvissa väri kertoo rakennusten ja maan pinnan korkeuden. Tummin vihreän sävy edustaa suurinta korkeutta. Alakuvassa näkyvät korttelimallien sivuleikkaukset. Tutkimus osoitti korttelimallin V3 parhaaksi ilmansaasteiden tuulettumisen kannalta.

“Ilmanlaadun kannalta parhaassa ratkaisussa korttelit ovat erikorkuisia, joka lisää ilman epäpuhtauksien kulkeutumista pois katutasosta. Tässä ratkaisussa korttelien lyhyt julkisivu on kohti bulevardia ja kortteleiden korkeus vaihtelee vähitellen korttelista toiseen kadun suuntaisesti” kuvailee Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Hellsten. Tehokkaampi tuulettuminen vähentää terveydelle haitallisten ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joille ihmiset altistuvat katutasossa. Mallinnuksen mukaan tämän kaltainen rakennustapa muokkaa ilmavirtausta sopivaksi tuulettumisen kannalta.

Supertietokoneet mahdollistivat poikkeuksellisen yksityiskohtaisen leviämismallinnuksen

Näin yksityiskohtaista ilmansaasteiden leviämismallinnusta kaupunkiympäristössä ei ole maailmalla tiettävästi tähän mennessä koskaan tehty. Tutkimuskohde oli rajattu neljään Hämeenlinnanväylän alueelle laadittuun teoreettiseen kaupunkibulevardisuunnitelmaan.Mallinnukset tehtiin Ilmatieteen laitoksen Cray XC30 -supertietokoneella ajaen neljääsataa laskentaprosessia rinnakkaisesti. Tutkimuksessa ilman virtausta ja sen mukana kulkeutuvia ilmansaastepitoisuuksia mallinnettiin suurten pyörteiden simulaatiomallilla. Tutkimuksessa otettiin rakennusten lisäksi huomioon paitsi katupuiden ja ympäröivän puuston ilman virtausta jarruttava vaikutus, myös säätilan merkitys tuulettumiseen.

Työ tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osaston sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa. Tutkimuksen tilasi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tutkimuksessa sovellettiin muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa CityClim-tutkimushankkeessa kehitettyjä menetelmiä.

 

Linkkejä:

Linkki hankkeen loppuraporttiin: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2016-5.pdf

Linkki tuulikenttää kuvaavaan animaatioon:  https://youtu.be/hTi2HPikJvk

Linkki animaatioon, joka kuvaa saastepitoisuuden kulkeutumista lähellä katutasoa: https://youtu.be/6HTeWcBy1Fw