Aug 29

Tampereen ilmastopäästöt nousivat vuonna 2016 ensimmäisen kerran 2010-luvulla

2018-08-29 14_37_52-- Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tampereen kasvihuonekaasupäästöt nousivat vuonna 2016 kuusi prosenttia edellisvuodesta. Tiedot perustuvat Benviroc Oy:n tekemään CO2-raporttiin, joka toteutetaan vuosittain noin 90 Suomen kunnalle ja kaupungille. Keskimäärin samansuuruinen kasvu päästöissä tapahtui kaikissa CO2-raportin piirissä olevissa Suomen kunnissa.

–Ennakkotietojen mukaan 2017 päästöt palaavat siihen laskusuuntaan, jossa ne ovat Tampereella olleet koko 2010-luvun ajan. Toistaiseksi näyttää siltä, että vuonna 2015 ilmastopäästöt olivat poikkeuksellisen alhaiset, kertoo kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen.

Kaupungin alueella syntyneistä päästöistä suurin osa on peräisin rakennusten lämmityksestä (36 %) ja tieliikenteestä (29 %). Muita päästölähteitä ovat kuluttajien sähkönkulutus (13 %), teollisuus ja työkoneet (14 %), jätehuolto (7 %) sekä maatalous (1 %). Asukaskohtaiset päästöt olivat Tampereella 18 % pienemmät kuin keskimääräiset päästöt saman kokoluokan kunnissa (mm. Helsinki, Espoo, Turku, Oulu, Vantaa, Jyväskylä ja Joensuu). Tampereen kokonaispäästöt vuonna 2016 olivat 1011kt CO2-ekv.

Lämmityspäästöjen nousua selittää lauha edellisvuosi

Rakennusten lämmityksen päästöt nousivat sekä kauko, sähkö- että erillislämmityksen kohdalla verrattuna edellisvuoteen, sillä 2015 oli poikkeuksellisen lauha vuosi ja lämmitykseen kului energiaa tavallista vähemmän. Samalla rakennusten lämmityksen osuus kaikista päästöistä on laskussa, sillä Tampereen Sähkölaitos on investoinut merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoon 2010-luvulla. Vuonna 2016 otettiin käyttöön Tammervoiman hyötyvoimalaitos, jossa poltetusta jätteestä puolet lasketaan uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Tieliikenteen päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna sekä Tampereella että koko maassa, sillä biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista laski. On myös mahdollista, että talouskasvu on lisännyt raskaan liikenteen määrää. VTT:n laskemassa tieliikenteen energiankäytössä näkyy vuonna 2016 nousua erityisesti kuorma-autojen osalta, vaikka se on muuten laskenut hieman koko 2010-luvun. –Toistaiseksi on vaikea päätellä, onko kyse pidempiaikaisesta trendistä vai vain poikkeuksesta, pohtii Seppänen.

Päästöjen vähennyskeinoina energiatehokkuus, uusiutuva energia ja kaupunkisuunnittelu 

Tampereen kaupunkistrategian kunnianhimoinen tavoiteena on, että kaupunki on hiilineutraali vuonna 2030. Tavoitteella pyritään siihen, että edellä mainittuja suoria päästöjä vähennetään 80 % vuoden 1990 tasosta (1324 kt CO2-ekv) ja jäljelle jäävät päästöt (265 kt CO2-ekv) kompensoidaan. Tampereen päästöt ovat vuoden 2016 tietojen mukaan vähentyneet vuodesta 1990 jo noin 24 %, mikä on enemmän kuin EU:n asettama päästövähennystavoite vuodelle 2020. Asukaskohtainen CO2-päästö on vähentynyt jopa 42 %, sillä kaupungin väestö kasvaa nopeasti.

Tampere tekee jatkuvaa työtä ottaakseen ilmastotavoitteet huomioon kaikessa toiminnassaan. Lämmityksen päästöjä vähennetään muun muassa vaihtamalla kaukolämmön energialähteitä uusiutuviin sekä kannustamalla uudis- ja korjausrakentajia energiatehokkuuteen. Kaupunki kehittää energiatehokkuusratkaisuja myös omissa kiinteistöissään, mistä uusimpia esimerkkejä ovat vastavalmistuneet Kalevan maauimala ja Johanneksen koulutalon lisärakennus. Liikenteen päästöjä hillitään muun muassa ohjaamalla lisärakentamista täydennysrakentamiseen, investoimalla moderniin raitiotiehen, ja panostamalla joukkoliikenteen palvelukehittämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä

Uudessa kaupunkistrategiassa on nostettu esiin hiilineutraaliustyön keskeinen haaste: tavoitteen saavuttaminen vaatii lajaa yhteistyötä sidosryhmien kuten tytäryhtiöiden, yritysten ja asukkaiden kanssa. Kehitystyötä tehdäänkin yhdessä eri tahojen kanssa lukuisissa projekteissa muun muassa Smart Tampere ja Hiedanranta -kehitysohjelmien puitteissa. – Samalla, kun kehitetään kestäviä ratkaisuja kaupunkikehitykseen, luodaan mahdollisuuksia teknologiakokeiluihin ja parannetaan kaupungin palvelujen saatavuutta ja laatua, kertoo apulaispormestari Aleksi Jäntti. –Yhteistyöstä saadaan hyötyä sekä kuntalaisille, yrityksille että kaupunkiorganisaatiolle.

Ilmastopäästöt ovat vain yksi tärkeä kestävää kaupunkia kuvaava indikaattori. Laajemmin Kestävä Tampere 2030 -linjauksiin ympäristön tilaan liittyvistä kestävän kehityksen indikaattoreista on julkaistu tietoja kaupungin Kestävän kehityksen -sivustolla: www.tampere.fi/kestavakehitys.

May 07

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö: Siitepölykausi käynnistyi toden teolla etelässä

birch-1426706963UT1

Koivun kukinta voimistuu maan eteläosissa. Maan etelä- ja keskiosiin on lisäksi kaukokulkeutunut koivun siitepölyä. Lepän kukinta on päättynyt maan eteläosissa, heikkenee maan keskiosissa ja jatkuu maan pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Koivun siitepölymäärät ilmassa ovat nousseet erittäin runsaiksi maan eteläosissa. Maan keskiosissa määrät ovat enimmäkseen kohtalaisia. Lepän siitepölymäärät ilmassa vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin maan keski- ja pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Sateisilla alueilla ilman siitepölymäärät laskevat hetkellisesti. Koivuallergikot voivat saada oireita maan etelä- ja keskiosissa ja leppäallergikot maan keski- ja pohjoisosissa.

Ennuste

5.5. – 9.5.2018

Koivun kukinta alkaa lämpimillä kasvupaikoilla maan eteläosissa. Lisäksi koivun siitepölyä odotetaan kaukokulkeutuvan lähipäivien aikana koko maahan Lappia lukuun ottamatta. Lepän kukinta on päättymässä maan eteläosissa ja jatkuu maan keski- ja pohjoisosissa Lappia lukuun ottamatta. Etelä-Lapissa kukinta on aluillaan.

Koivun siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan kohtalaisista runsaisiin maan eteläosissa ja vähäisistä kohtalaisiin muualla maassa Lappia lukuun ottamatta. Lepän siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan vähäisistä kohtalaisiin maan keski- ja pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Apr 05

Siitepölykausi noin kuukauden myöhässä

birch-seeds-5184x3456_78483

Siitepölykauden alku on noin kuukauden myöhässä keskivertovuoteen nähden, kertoo Turun yliopiston aerobiologian yksikkö.

Edellisen kerran vastaava siitepölykevät koettiin vuonna 2013.

Vähäisiä määriä lepän siitepölyä on kulkeutunut ulkomailta maan etelä- ja keskiosiin, ja uudet kulkeumat ovat mahdollisia lähipäivien aikana. Lepän siitepölylle herkistyneet voivat saada allergisia oireita. Pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan lähipäivien aikana lämpimimmillä kasvupaikoilla maan eteläosissa.

Lepän kukinta Suomessa ei ole vielä alkamassa.

Koivun odotetaan tänä vuonna kukkivan tavallista voimakkaammin, kolmen heikohkon kukintavuoden jälkeen. Tänä vuonna myös koivun kukinta on jonkin verran myöhässä, ellei huhtikuussa saada maahan lämpöaaltoa.

Feb 23

Ulkoilmanlaatu Lahden seudulla on heikentynyt

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvaoikeudet: Lahden Kaupunki

Ulkoilmanlaatu Lahden seudulla on heikentynyt pakkaskelien myötä. Varsinkin ilta-aikaan pakkasen kiristyessä ulkoilman epäpuhtaudet jäävät maanpinnan läheisyyteen. Lahden kaupungin tekemien ilmanlaatumittausten mukaan hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvo ylittää raja-arvon numeroarvon 50 µg/m3. Myös typpidioksidipitoisuudet ovat normaalia korkeampia.

Kohonneita epäpuhtauspitoisuuksia voi ajoittain esiintyä kunnes pakkasjakso päättyy. Ilmatieteen laitoksen mukaan tilanteen päättymisen ajankohtaa ei voida varmuudella tietää.

Feb 22

Ilmatieteen laitos – Ilmanlaatua heikentänyt kylmä ja kuiva sää

winter-road-1474558078SWH

Inversiot ja heikkotuulinen sää ovat heikentäneet ilmanlaatua eilisillasta lähtien monessa kaupungissa. Inversiotilanteessa epäpuhtaudet kerääntyvät lähelle maanpintaa.

Ilmanlaatua on huonontanut etenkin suurimmissa kaupungeissa inversiototilanne. Myös viime päivien aurinkoinen ja kylmä sää on nostanut hiukkaspitoisuuksia.

Inversiotilanne muodostuu talvisin selkeän yön aikana, kun lämpötila nousee poikkeuksellisesti korkealle mentäessä. Inversiokerroksessa tuuli on hyvin heikkoa ja ilmakerrosten sekoittumista edistäviä pyörteitä hyvin vähän, jolloin ilman epäpuhtaudet jäävät paikoilleen ja kerääntyvät lähelle maanpintaa huonontaen hengitettävää ilmaa. Erityisesti ilman typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet ovat olleet koholla.

Ilmanlaatua on heikentänyt se, että liikenne nostaa pölyä ilmaan kuivilta kaduilta. Tällaisessa tilanteessa pitoisuudet kohoavat etenkin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Tilannetta ovat pahentaneet kovat pakkaset, jolloin päästömääriä ovat nostaneet jonkin verran myös täydellä teholla toimivat lämpövoimalat ja autojen kylmäkäynnistykset.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan tilanne jatkuu toistaiseksi samankaltaisena.

Apr 04

Siitepölyallergikoille jälleen helpohko kevät

salix-alba-846484_640

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa heikohkoa koivun kukintaa koko maahan. Kyseessä on kolmas peräkkäinen vuosi, kun koivu kukkii vaatimattomasti. Lähes 40-vuotisen norkkoseurannan aikana vastaavaa ei ole aikaisemmin havaittu. Myös kuusi kukkii suuressa osassa maata keskimääräistä heikommin.

– Koivun heikon kukinnan taustalla on monia syitä. Kukinnan määrään vaikuttavat esimerkiksi kukkimista edeltävien kasvukausien sääolot, koivujen fysiologinen tila ja erilaisten kasvupaikkojen ominaisuudet, kertoo tutkija Tatu Hokkanen Lukesta.

Kosteilla kasvupaikoilla paremmin viihtyvät hieskoivut näyttävätkin tänä keväänä kukkivan selvästi runsaammin kuin rauduskoivut, joiden kukinta on jäämässä hyvin heikoksi.

Koivun siitepölyä voi levitä maahamme kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana, mikä saattaa lisätä koivuallergikkojen oireilua. Kaukokulkeuma ehtii maahamme yleensä viimeistään huhtikuun puolivälissä, pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista.

Koivun hedenorkkojen runsaus siemensadon tarkkailumetsissä vuosina 1979–2017 näkyy kuvassa 1.

Koivun-hedekukinnot-2017

Kuusen siemenpula jatkunee

Keväällä 2017 variseva kuusen siemensato on melko heikko koko maassa (kuva 2).

Kartta-manty-2017

Huonojen siemenvuosien seurauksena kuusen siemenvarastot ovat huolestuttavasti vähentyneet eikä merkittävää parannusta tilanteeseen ole odotettavissa tänäkään vuonna. Silmuanalyyseihin perustuen kuusen kukinta on tänä keväänä enimmäkseen heikohkoa. Lounais-Suomessa ja paikoitellen muuallakin Etelä-Suomessa kuusi voi kukkia runsaammin. Tämän kevään kukinnoista kehittyvät siemenet varisevat maahan keväällä 2018.

Männylle odotetaan runsasta kukintaa Pohjois-Suomeen

Keväällä 2017 variseva männyn siemensato on suurimmassa osassa Suomea hieman keskinkertaista heikompi. Eniten käpyjä esiintyy Etelä-Suomessa ja länsirannikolla (kuva 3).

Kartta-manty-2017

Alustavan ennusteen mukaan keväällä 2018 on odotettavissa runsas männyn siemensato Etelä-Suomeen ja mahdollisesti myös Keski-Suomeen. Sen sijaan maan pohjoisosassa sadon ennustetaan jäävän heikonpuoleiseksi. Jos metsänomistaja haluaa täysimääräisesti hyödyntää Etelä-Suomen runsaan sadon, pitäisi luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuut ja niihin liittyvät maanmuokkaukset tehdä viimeistään loppusyksyllä 2017.

Silmuanalyysien perusteella männylle voi ennakoida tänä keväänä kohtuullisen runsasta kukintaa Lappiin. Jos kukinnan jälkeinen, kaksi vuotta kestävä siementen kehityskulku sujuu suotuisasti, on keväällä 2019 mahdollisuus hyvään siemensatoon. Etelä- ja Keski-Suomessa sato jäänee tuolloin heikommaksi.

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.

Mar 23

Katupöly kiusaa pääkaupunkiseutulaisia

19706ec2-94b3-4188-9f1b-2003bc4ac3db-w_960

Kuvaaja: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kadut ovat kuivuneet pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi ilmassa on HSY:n mittausten mukaan runsaasti katupölyä. Neuvoja terveyshaittojen vähentämiseen saa Apua katupölyoireisiin -esitteestä, joka on saatavilla kaikista pääkaupunkiseudun apteekeista ja HSY:n verkkosivuilta.

Aurinkoinen sää on kuivattanut kadut pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi katupöly pääsee nousemaan ilmaan.

– Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan tänään torstaina 23. maaliskuuta pääkaupunkiseudun ilmassa on runsaasti katupölyä vilkasliikenteisten katujen lähellä. Korkeita hiukkaspitoisuuksia on todettu HSY:n mittausasemilla Helsingissä Mäkelänkadulla ja Mechelininkadulla sekä Espoossa Olarissa Kuitinmäentiellä. Myös viikonlopusta ja ensi viikosta on todennäköisesti tulossa pölyinen, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

Ilmanlaatu paranee heti, kun tienpinnat kostuvat. Ajankohtaista ilmanlaatutilannetta voi seurata HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ilmanlaatu sekä ratikoiden ja metrojen näytöiltä.

Noin 40 prosenttia seudun asukkaista saa oireita

Katupöly aiheuttaa monille terveyshaittoja: noin 40 prosenttia ihmisistä saa oireita pääkaupunkiseudulla. Katupöly on erityisen haitallista riskiryhmille, joihin kuuluvat esimerkiksi astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Tyypillisiä ärsytysoireita ovat nuha, yskä ja sekä kurkun ja silmien kutina. Näitä haittoja voi vähentää hoitamalla oireitaan ja välttämällä ulkona liikkumista ja etenkin raskasta liikuntaa vilkkaiden katujen varsilla.

– Moni saa nyt oireita katupölystä ja siitepölystä. Apua katupölyoireisiin -esite tarjoaa neuvoja oireiden vähentämiseen. Se on jaossa kaikissa pääkaupunkiseudun apteekeissa, viestintäproviisori Elina Aaltonen Suomen Apteekkariliitosta kertoo.

Katupölykausi jatkuu huhtikuulle

– Kunkin päivän pölytilanne riippuu säästä. Aurinkoisina ja kuivina päivinä liikennevirrat nostavat talven aikana kertynyttä pölyä voimakkaasti ilmaan, Niemi kuvailee.

Katupöly on pääosin peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä. Katupölykausi jatkuu huhtikuulle, jolloin pölyisyys vähenee katujen puhdistuksen edetessä. Helsingin katujen puhdistusaikatauluja voi seurata HKR:n palvelusta, osoitteesta puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki.

Mar 16

Ilmatieteen laitos – Jokakeväinen katupölyriesa alkamassa

ash-cloud

Katupölykausi on ilmoitellut tulostaan jo päivien ajan Etelä-Suomen kaupungeissa. Kohonneita katupölypitoisuuksia on mitattu Helsingin lisäksi muissakin kaupungeissa.

Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen että tuulen vaikutuksesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla. Tyyni, poutainen sää edesauttaa pölyämistä.

ilmanlaatukuva2017

Yöpakkasten vuoksi katuja ei juurikaan ole vielä päästy puhdistamaan, joten tilanne jatkuu otollisena katupölyn muodostumiselle.

Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet.  Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset.

Kevään katupölykauden voimakkuuteen vaikuttaa suuresti kevään säätila. Sateinen ja leuto kevät vähentää pölyämistä ja nopeuttaa myös katujen puhdistuksen alkamista, niinpä pölypäivien määrä voi vaihdella melkoisesti vuodesta toiseen.   Yleisesti ottaen pölypitoisuudet ovat kuitenkin nykyään pienempiä kuin vielä 2000-luvun vaihteessa, mahdollisesti tehostuneiden puhdistusmenetelmien ja -toimien vuoksi.

Ilmalaatu-portaali: http://www.ilmanlaatu.fi/

Mar 15

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli talvella heikointa helmikuussa

e9d3859c-2467-45c7-aac1-8fdb45c83445-w_960

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmassa oli talvella runsaasti katupölyä ja liikenteen pakokaasuja helmikuun heikkotuulisina pakkasjaksoina. Tällöin ilmanlaatu oli välillä jopa erittäin huono.

– Tänä talvena pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli selkeästi heikointa helmikuussa. Silloin ilmassa oli paljon pakokaasuja ja katupölyä ja sääolojen vuoksi ilmansaasteet eivät päässeet laimenemaan. Ilmanlaatu oli välillä jopa erittäin huono, kertoo HSY:n projektitutkija Nelli Kaski.

Myös hiukkaspitoisuuksien raja-arvotasot ylittyivät talven aikana paikoitellen katupölyn vuoksi, erityisesti helmikuussa. Lisäksi ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle ylittyi helmikuussa Helsingissä Mannerheimintiellä.

– Pääkaupunkiseudulla oli huomattavasti pölyisempää tämän vuoden helmikuussa kuin viime vuonna, Kaski kuvailee.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kuitenkin suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä joulukuusta 2016 helmikuun loppuun 2017. Heikointa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisillä alueilla.

– Helmikuun lisäksi katupöly heikensi ilmanlaadun lyhytaikaisesti huonoksi myös joulukuussa ja tammikuussa. Tammikuussa ilmanlaatua heikensivät myös uuden vuoden ilotulitukset sekä puunpoltto omakotitaloalueilla, Kaski sanoo.

Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat teiden asfalttipintaa nostattaen pölyä ilmaan.

Tietoa ilmanlaadusta

  • Hiukkaspitoisuuksien raja-arvotaso on vuorokauden keskiarvona 50 µg/m3.
  • Ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on 70 µg/m3.
  • Ilmansaasteet ovat erityisen haitallisia riskiryhmien terveydelle.
  • Riskiryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät, sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat.

Posted in HSY
Feb 09

Ilmanlaatu on Turun seudulla edelleen huono katupölyn vuoksi

500px-Turku.vaakuna.svg

Kuivan ja lumettoman pakkassään vallitessa ilmanlaatu on huono vilkkaiden katujen ja teiden läheisyydessä. Vähäisen tuulen vuoksi myös pakokaasut huonontavat hengitysilmaa.

Keskiviikkona 8.2. ilmanlaatu oli Naantalin, Raision ja Kaarinan keskustoissa pahimmillaan erittäin huono. Turun ja Paraisten keskustoissa ilmanlaatu oli huono. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuus ylitti raja-arvopitoisuuden (50 µg/m3) Turun, Naantalin ja Raision keskustoissa. Raja-arvo saa ylittyä korkeintaan 35 kertaa vuodessa. Naantalissa ja Raisiossa ylitys oli ensimmäinen vuonna 2017, Turussa toinen.

Hiukkaspitoisuuksien kohoaminen saattaa aiheuttaa astmakohtausten lisääntymistä, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä ja ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Terveyshaittoja voi vähentää seuraamalla ilmanlaatua ja välttämällä liikkumista vilkkaiden teiden läheisyydessä.

Autoilijat voivat helpottaa pölyongelmaa esimerkiksi alentamalla ajonopeutta.