Apr 22

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenevät nyt vauhdilla

c88c1c3e-ba57-461e-9059-e84743d81296-main_image

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2014 sekä ennakkotieto 2015

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alustavien laskelmien mukaan 7 prosenttia vuonna 2015. Eräs merkittävimmistä toimista oli lämpöpumppujen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa, kun Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos käynnistyi. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli myös ennätyksellisen vähäpäästöistä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,3 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Tämä on 4,7 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästökehitys on ollut aikaisemmin suotuisaa erityisesti Helsingissä, mutta nyt myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten päästöt ovat selvässä laskussa.

Lämpöpumput vähensivät kaukolämmön päästöjä

HSY:n puhdistamaa jätevettä hyödyntävä Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Tämä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Myös Helsingissä lämpöpumpuilla tuotettiin entistä enemmän kaukolämpöä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni.

‒ Kaukolämmön tuotantoa ollaan nyt määrätietoisesti uudistamassa. Se on pääkaupunkiseudun päästöjen kannalta ratkaisevaa. Vantaan jätevoimala vähentää aiempaan verrattuna merkittävästi päästöjä, ja nyt lämpöpumput on otettu käyttöön Espoossa. Helsingissä pelletin osuutta kasvatetaan edelleen ja Hanasaaren hiilivoimalan alasajosta on päätetty, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Uusista ratkaisuista huolimatta kaukolämpö aiheutti 44 prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Noin 83 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

a9bdf2d5-f7b8-44f7-9d0a-436902304fc1-original

Pääkaupunkiseudun khk-päästöjen jakauma vuonna 2015 (ennakkotieto)

Sähkön päästöt laskeneet, liikenteessä parannettavaa

Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö on ollut viime vuosina erittäin vähäpäästöistä. Tämä johtuu ennen kaikkea edullisesta tuontisähköstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuneet päästöt olivat vuonna 2015 enää 13 prosenttia, kun ne vuonna 2007 olivat peräti 25 prosenttia.

Tällä hetkellä liikenteen osuus kokonaispäästöistä on 27 prosenttia.

‒ Liikenteeseen liittyvillä ratkaisuilla on jatkossa merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä, sanoo HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo.

Päästöjä edelleen vähennettävä

‒ Pääkaupunkiseudulla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästöt vähenevät nyt hyvää vauhtia, mutta kehityksen olisi pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, kertoo Raimo Inkinen.

‒ Jatkossa erityisesti rakennusten lämmityksen päästöihin tulee kiinnittää huomiota. Tarvitaan myös lisää kestäviä kulkumuotoja ja liikennepolttoaineita sekä uusia ohjauskeinoja, joilla liikenteen päästöjä voidaan vähentää, Inkinen jatkaa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990 ja 2000–2014 sekä nyt lasketut ennakkotiedot 2015 ovat saatavissa HSY:n verkkosivuilla,https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Sivut/Paastot.aspx.

 

Taulukko 1: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (1000t CO2-ekv.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 5 332 -7 -11
Helsinki 2 779 -7 -25
Espoo 1 324 -9 +20
Vantaa 1 175 -4 +5
Kauniainen 54 -10 +12

Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (t CO2-ekv./as.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 4,7 -8 -34
Helsinki 4,4 -8 -41
Espoo 4,9 -10 -23
Vantaa 5,5 -6 -24
Kauniainen 5,7 -11 -7

 

Apr 06

Tampereen Kaupunki: Epilässä mitataan tehostetusti kaupunki-ilman laatua

500px-Tampere.vaakuna.svg

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveydensuojeluosaston tutkimusryhmä tekee lähiviikkojen aikana yhdessä Tampereen kaupungin ympäristötoimen kanssa tutkimusta Pispalan valtatien varressa olevalla Epilän ilmanlaadun mittausasemalla. THL tuo paikalle tavanomaisia viranomaismittauksia laajentavia hiukkasmittalaitteita erikoisvarustellussa tutkimusautossa.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin kaupunkiympäristöjen yleisimmistä paikallisista päästöistä kuten pakokaasuista, puunpolton savuista ja kaikkein hienojakoisimmasta katupölystä peräisin olevat hiukkaset vaikuttavat kevätaikaan ilmassa leijuvien pienhiukkasten massapitoisuuteen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan jopa puolet ulkoilman alle 2,5 mikrometriä halkaisijaltaan olevien pienhiukkasten massapitoisuudesta on mitattavissa myös päästölähteitä lähellä olevien pientaloasuntojen sisätiloista. Näin ollen suuri osa tällaisissa ympäristöissä asuvien henkilöiden kokonaisaltistumisesta erityisesti polttoperäisille pienhiukkasille – ja mahdollisesti kaikkein hienojakoisimmalle katupölylle – voisi johtua ulkoa sisään siirtyvästä osuudesta eikä pelkästään ulkona tapahtuvasta altistumisesta.

Epilässä toteutettava mittauskampanja kuuluu Tekesin Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa Euroopan Unionin aluekehitysrahaston varoilla (EAKR) toteutettavaan INKA-ILMA projektiin, jossa useat tutkimuslaitokset ja kuntatoimijat tarjoavat oikeita ilmanlaadun ongelmaympäristöjä suomalaisten yritysten uusien innovaatioiden testaukseen ja vertailuun viranomaismittausten ja väestön tarkempaa altistumista koskevien mittausmenetelmien kanssa. THL:n koordinoimaan projektiin osallistuu Tampereen seudulta useita yrityksiä sekä Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitos ja VTT:llä puhdasilmaratkaisuja kehittävä tutkimusryhmä.

Apr 04

KATUPÖLYTILANNE KUOPIOSSA JA VARKAUDESSA

500px-Kuopio.vaakuna.svg

Tämän vuoden katupölykausi alkoi Pohjois-Savossa pääsiäisviikolla. Kiirastorstaina ja pitkäperjantaina hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet ensimmäisen kerran ylittivät raja-arvotason 50 µg/m3. Pitoisuudet pysyivät koholla pääsiäisen yli viime viikon keskiviikkoon saakka. Loppuviikon sateiset säät puhdistivat ilmaa hyvin tehokkaasti ja laskivat pölypitoisuudet alhaisiksi. Pitoisuudet kääntyivät kuitenkin uudelleen nousuun viikonloppuna lauantain ja sunnuntain aikana. Tänään maanantaina liikenteen vilkastuttua viikonlopun jälkeen hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet jälleen korkeita sekä Kuopiossa että Varkaudessa. Katupölyä on tällä hetkellä koko kaupunkialueella sekä Kuopiossa että Varkaudessa. Pölypitoisuudet ovat jonkin verran laskeneet aamun ja aamupäivän varsin korkeista lukemista. Katujen suolaus ja puhdistus on hillinnyt pitoisuuksia Kuopiossa.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso on tänä keväänä ylitetty Kuopion ja Varkauden mittausasemilla seuraavasti:

  • Kuopion Kasarmipuistossa 2 kertaa

  • Kuopion Maaherrankadulla 5 kertaa

  • Kuopion Sorsasalossa 6 kertaa

  • Kuopion Tasavallankadulla 4 kertaa

  • Varkauden Päiviönsaarella 5 kertaa.

Katupölyä on ilmassa vielä ainakin tiistaina. Keskiviikoksi ennustettu sade parantanee ilmanlaatua jälleen huomattavasti.

Tällä hetkellä vallitsevat pölypitoisuudet eivät vielä aiheuta merkittävää terveyshaittaa perusterveillä henkilöillä. Vakavista hengityselin- ja verenkiertoelinsairauksista kärsivät voivat kuitenkin saada oireita. Tällaisten henkilöiden on syytä välttää liikkumista ja oleskelua vilkkaimmissa liikenneympäristöissä.