May 18

WHO: Suomen ilma maailman kolmanneksi puhtainta

ilmanlaatuwho1

Suomen ilmanlaatu on Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemien tietojen mukaan kolmanneksi parasta maailmassa. Suomen Lapista löytyy myös yksi maailman puhtaimmista kolkista.

Tiedot ilmenevät WHO:n julkaisemasta laajasta tietoaineistosta, johon oli koottu pienhiukkasten mittaustiedot 3000 paikkakunnalta sadasta eri maasta vuosilta 2008 – 2014. Suomen lisäksi Ruotsissa, Islannissa ja Virossa ilmanlaatu on puhdasta eli pienhiukkaspitoisuudet jäävät alle 10 µg/m3 Euroopan laajuisissa vertailuissa. Globaalissa vertailussa samaan huippuluokkaan nousevat mm. Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti.

Korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet eli maat, joissa ilmanlaatu on huonointa, löytyvät selvityksen mukaan Lähi- ja Kaukoidästä sekä Afrikasta. Näissä maissa pienhiukkaspitoisuudet ovat tasoltaan yli kymmenkertaisia verrattuna selvityksen parhaimmistoon. Yli sadan mikrogramman (yli 100 µg/m3)   vuosipitoisuuksia mitataan mm. Saudi Arabian Riadissa,  Intian Delhissä, Kamerunin Bamendassa, Kiinan Baodingissä ja Pakistanin Peshawarissa.

Pallaksen mittausasemalla mitataan maailman puhtainta ilmaa

Ilmatieteen laitoksen Pallaksen Sammaltunturilla sijaitsevalla mittausasema on yksi niistä paikoista, joilla mitataan maailman puhtainta ilmaa. Yhtä puhdasta eli paikkoja, joissa pienhiukkaspitoisuudet jäävät alle 4 µg/m3, on myös esimerkiksi Islannin Hafnarfjordur’ssa ja Uuden Seelannin Te Anaussa.

”Tuloksissa on otettava huomioon, että kehittyvien maiden mittaustietoihin sisältyy huomattavaa epävarmuutta, sillä mittauksen laatu ei välttämättä ole kovin luotettava ja mittausten lukumäärä pieni, jolloin alueellinen edustavuus jää heikoksi”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila huomauttaa.

ilmanlaatuwho3

Kehittyvissä maissa huomattavia ilmanlaatuongelmia

Selvitys kuitenkin nostaa esille kehittyvien maiden suuret ilmanlaatuongelmat. WHO:n ohjearvo  pienhiukkasille on 10 µg/m3. ”Tämä arvo ylittyi  yli kahdessa tuhannessa kaupungissa. Aasian ja Afrikan miljoonakaupungeissa ilmansaasteille altistuvien ihmisten määrä onkin valtava”, Pia Anttila toteaa.

Suomesta selvityksessä oli mukana 22 kaupunkia (Raahe, Kuopio, Lohja, Jyväskylä, Valkeakoski, Kajaani, Vaasa, Imatra, Pori, Mikkeli, Kouvola, Harjavalta, Turku, Kotka, Oulu, Lahti, Pietarsaari, Hyvinkää, Lappeenranta, Vantaa, Helsinki, Tampere) sekä Ilmatieteen laitoksen Pallaksen/Muonion ja Virolahden mittausasemat. Suomen mittaustiedot ovat vuodelta 2014.

Lisätietoja:

Ambient Air Pollution Database, WHO, May 2016.

http://www.who.int/mediacentre/news/releases/2016/air-pollution-rising/en/

Pienhiukkaset vaikuttavat sekä terveyteen että ilmastonmuutokseen:

http://atmoslehti.fi/teema/pienhiukkaset-vaikuttavat-seka-terveyteen-etta-ilmastonmuutokseen/

May 12

Koivun kukinta on nyt huipussaan – norkko-apps kertoo kotipaikkakuntasi tilanteen

13048001_624303761051605_8095897672135566063_o

Koivun siitepölykausi on parhaillaan huipussaan eri puolilla Suomea. Kukinta jatkuu maan etelä- ja keskiosissa ja on alkamassa Oulun seudulla. Siitepölyn kaukokulkeumat Suomen ulkopuolelta pahentavat tilannetta.

Koivun kukinta on Suomessa tänä vuonna tavallista heikompi, mutta silti ilman siitepölypitoisuudet ovat jo usean päivän ajan kivunneet hetkittäin erittäin runsaiksi. Tämä johtuu poikkeuksellisen runsaiden kaukokulkeumien lisäksi siitä, että lämpötilojen huomattava ja äkillinen nouseminen viileän jakson päätteeksi sai koivut aloittamaan kukintansa lähes samanaikaisesti. Lämmin ja poutainen sää myös edistää hedenorkkojen tyhjenemistä, mikä tarkoittaa sitä, että siitepölyhuippu taittunee pian.

Maan pohjoisosissa koivun siitepölymäärät vaihtelevat lähipäivien aikana kohtalaisista runsaisiin, eikä paikallisen kukinnan odoteta alkavan siellä vielä.

Ensimmäiset merkittävät koivun siitepölyn kulkeumat saapuivat Suomeen jo huhtikuun puolivälissä. Huhtikuun lopun kaukokulkeumat nostivat siitepölypitoisuudet Etelä-Lapissa jopa erittäin runsaiksi.

Tämän vuoden korkein koivun siitepölypitoisuus on tähän mennessä havaittu Imatran keräyspisteessä 9. toukokuuta. Vuoden 2014 huippuvuonna pitoisuudet olivat kuitenkin pahimmillaan lähes viisinkertaisia.

Koivun siitepölytilanteen seuraamiseen on käytössä uusi mobiilisovellus. Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhdessä luoma, maailmanlaajuisesti innovatiivinen menetelmä kertoo siitepölytilanteen omalla paikkakunnallasi juuri nyt sekä seuraavan kahden päivän ennusteen. Menetelmä hyödyntää siitepölyn kulkeutumismallia, säämalleja ja ajantasaisia siitepölyhavaintoja. Seuraa siitepölytilannetta: www.norkko.fi ja app.norkko.fi