Feb 23

Ulkoilmanlaatu Lahden seudulla on heikentynyt

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvaoikeudet: Lahden Kaupunki

Ulkoilmanlaatu Lahden seudulla on heikentynyt pakkaskelien myötä. Varsinkin ilta-aikaan pakkasen kiristyessä ulkoilman epäpuhtaudet jäävät maanpinnan läheisyyteen. Lahden kaupungin tekemien ilmanlaatumittausten mukaan hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvo ylittää raja-arvon numeroarvon 50 µg/m3. Myös typpidioksidipitoisuudet ovat normaalia korkeampia.

Kohonneita epäpuhtauspitoisuuksia voi ajoittain esiintyä kunnes pakkasjakso päättyy. Ilmatieteen laitoksen mukaan tilanteen päättymisen ajankohtaa ei voida varmuudella tietää.

Feb 22

Ilmatieteen laitos – Ilmanlaatua heikentänyt kylmä ja kuiva sää

winter-road-1474558078SWH

Inversiot ja heikkotuulinen sää ovat heikentäneet ilmanlaatua eilisillasta lähtien monessa kaupungissa. Inversiotilanteessa epäpuhtaudet kerääntyvät lähelle maanpintaa.

Ilmanlaatua on huonontanut etenkin suurimmissa kaupungeissa inversiototilanne. Myös viime päivien aurinkoinen ja kylmä sää on nostanut hiukkaspitoisuuksia.

Inversiotilanne muodostuu talvisin selkeän yön aikana, kun lämpötila nousee poikkeuksellisesti korkealle mentäessä. Inversiokerroksessa tuuli on hyvin heikkoa ja ilmakerrosten sekoittumista edistäviä pyörteitä hyvin vähän, jolloin ilman epäpuhtaudet jäävät paikoilleen ja kerääntyvät lähelle maanpintaa huonontaen hengitettävää ilmaa. Erityisesti ilman typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet ovat olleet koholla.

Ilmanlaatua on heikentänyt se, että liikenne nostaa pölyä ilmaan kuivilta kaduilta. Tällaisessa tilanteessa pitoisuudet kohoavat etenkin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Tilannetta ovat pahentaneet kovat pakkaset, jolloin päästömääriä ovat nostaneet jonkin verran myös täydellä teholla toimivat lämpövoimalat ja autojen kylmäkäynnistykset.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan tilanne jatkuu toistaiseksi samankaltaisena.

Apr 04

Siitepölyallergikoille jälleen helpohko kevät

salix-alba-846484_640

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa heikohkoa koivun kukintaa koko maahan. Kyseessä on kolmas peräkkäinen vuosi, kun koivu kukkii vaatimattomasti. Lähes 40-vuotisen norkkoseurannan aikana vastaavaa ei ole aikaisemmin havaittu. Myös kuusi kukkii suuressa osassa maata keskimääräistä heikommin.

– Koivun heikon kukinnan taustalla on monia syitä. Kukinnan määrään vaikuttavat esimerkiksi kukkimista edeltävien kasvukausien sääolot, koivujen fysiologinen tila ja erilaisten kasvupaikkojen ominaisuudet, kertoo tutkija Tatu Hokkanen Lukesta.

Kosteilla kasvupaikoilla paremmin viihtyvät hieskoivut näyttävätkin tänä keväänä kukkivan selvästi runsaammin kuin rauduskoivut, joiden kukinta on jäämässä hyvin heikoksi.

Koivun siitepölyä voi levitä maahamme kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana, mikä saattaa lisätä koivuallergikkojen oireilua. Kaukokulkeuma ehtii maahamme yleensä viimeistään huhtikuun puolivälissä, pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista.

Koivun hedenorkkojen runsaus siemensadon tarkkailumetsissä vuosina 1979–2017 näkyy kuvassa 1.

Koivun-hedekukinnot-2017

Kuusen siemenpula jatkunee

Keväällä 2017 variseva kuusen siemensato on melko heikko koko maassa (kuva 2).

Kartta-manty-2017

Huonojen siemenvuosien seurauksena kuusen siemenvarastot ovat huolestuttavasti vähentyneet eikä merkittävää parannusta tilanteeseen ole odotettavissa tänäkään vuonna. Silmuanalyyseihin perustuen kuusen kukinta on tänä keväänä enimmäkseen heikohkoa. Lounais-Suomessa ja paikoitellen muuallakin Etelä-Suomessa kuusi voi kukkia runsaammin. Tämän kevään kukinnoista kehittyvät siemenet varisevat maahan keväällä 2018.

Männylle odotetaan runsasta kukintaa Pohjois-Suomeen

Keväällä 2017 variseva männyn siemensato on suurimmassa osassa Suomea hieman keskinkertaista heikompi. Eniten käpyjä esiintyy Etelä-Suomessa ja länsirannikolla (kuva 3).

Kartta-manty-2017

Alustavan ennusteen mukaan keväällä 2018 on odotettavissa runsas männyn siemensato Etelä-Suomeen ja mahdollisesti myös Keski-Suomeen. Sen sijaan maan pohjoisosassa sadon ennustetaan jäävän heikonpuoleiseksi. Jos metsänomistaja haluaa täysimääräisesti hyödyntää Etelä-Suomen runsaan sadon, pitäisi luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuut ja niihin liittyvät maanmuokkaukset tehdä viimeistään loppusyksyllä 2017.

Silmuanalyysien perusteella männylle voi ennakoida tänä keväänä kohtuullisen runsasta kukintaa Lappiin. Jos kukinnan jälkeinen, kaksi vuotta kestävä siementen kehityskulku sujuu suotuisasti, on keväällä 2019 mahdollisuus hyvään siemensatoon. Etelä- ja Keski-Suomessa sato jäänee tuolloin heikommaksi.

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.

Mar 23

Katupöly kiusaa pääkaupunkiseutulaisia

19706ec2-94b3-4188-9f1b-2003bc4ac3db-w_960

Kuvaaja: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kadut ovat kuivuneet pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi ilmassa on HSY:n mittausten mukaan runsaasti katupölyä. Neuvoja terveyshaittojen vähentämiseen saa Apua katupölyoireisiin -esitteestä, joka on saatavilla kaikista pääkaupunkiseudun apteekeista ja HSY:n verkkosivuilta.

Aurinkoinen sää on kuivattanut kadut pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi katupöly pääsee nousemaan ilmaan.

– Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan tänään torstaina 23. maaliskuuta pääkaupunkiseudun ilmassa on runsaasti katupölyä vilkasliikenteisten katujen lähellä. Korkeita hiukkaspitoisuuksia on todettu HSY:n mittausasemilla Helsingissä Mäkelänkadulla ja Mechelininkadulla sekä Espoossa Olarissa Kuitinmäentiellä. Myös viikonlopusta ja ensi viikosta on todennäköisesti tulossa pölyinen, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

Ilmanlaatu paranee heti, kun tienpinnat kostuvat. Ajankohtaista ilmanlaatutilannetta voi seurata HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ilmanlaatu sekä ratikoiden ja metrojen näytöiltä.

Noin 40 prosenttia seudun asukkaista saa oireita

Katupöly aiheuttaa monille terveyshaittoja: noin 40 prosenttia ihmisistä saa oireita pääkaupunkiseudulla. Katupöly on erityisen haitallista riskiryhmille, joihin kuuluvat esimerkiksi astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Tyypillisiä ärsytysoireita ovat nuha, yskä ja sekä kurkun ja silmien kutina. Näitä haittoja voi vähentää hoitamalla oireitaan ja välttämällä ulkona liikkumista ja etenkin raskasta liikuntaa vilkkaiden katujen varsilla.

– Moni saa nyt oireita katupölystä ja siitepölystä. Apua katupölyoireisiin -esite tarjoaa neuvoja oireiden vähentämiseen. Se on jaossa kaikissa pääkaupunkiseudun apteekeissa, viestintäproviisori Elina Aaltonen Suomen Apteekkariliitosta kertoo.

Katupölykausi jatkuu huhtikuulle

– Kunkin päivän pölytilanne riippuu säästä. Aurinkoisina ja kuivina päivinä liikennevirrat nostavat talven aikana kertynyttä pölyä voimakkaasti ilmaan, Niemi kuvailee.

Katupöly on pääosin peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä. Katupölykausi jatkuu huhtikuulle, jolloin pölyisyys vähenee katujen puhdistuksen edetessä. Helsingin katujen puhdistusaikatauluja voi seurata HKR:n palvelusta, osoitteesta puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki.

Mar 16

Ilmatieteen laitos – Jokakeväinen katupölyriesa alkamassa

ash-cloud

Katupölykausi on ilmoitellut tulostaan jo päivien ajan Etelä-Suomen kaupungeissa. Kohonneita katupölypitoisuuksia on mitattu Helsingin lisäksi muissakin kaupungeissa.

Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen että tuulen vaikutuksesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla. Tyyni, poutainen sää edesauttaa pölyämistä.

ilmanlaatukuva2017

Yöpakkasten vuoksi katuja ei juurikaan ole vielä päästy puhdistamaan, joten tilanne jatkuu otollisena katupölyn muodostumiselle.

Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet.  Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset.

Kevään katupölykauden voimakkuuteen vaikuttaa suuresti kevään säätila. Sateinen ja leuto kevät vähentää pölyämistä ja nopeuttaa myös katujen puhdistuksen alkamista, niinpä pölypäivien määrä voi vaihdella melkoisesti vuodesta toiseen.   Yleisesti ottaen pölypitoisuudet ovat kuitenkin nykyään pienempiä kuin vielä 2000-luvun vaihteessa, mahdollisesti tehostuneiden puhdistusmenetelmien ja -toimien vuoksi.

Ilmalaatu-portaali: http://www.ilmanlaatu.fi/

Mar 15

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli talvella heikointa helmikuussa

e9d3859c-2467-45c7-aac1-8fdb45c83445-w_960

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmassa oli talvella runsaasti katupölyä ja liikenteen pakokaasuja helmikuun heikkotuulisina pakkasjaksoina. Tällöin ilmanlaatu oli välillä jopa erittäin huono.

– Tänä talvena pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli selkeästi heikointa helmikuussa. Silloin ilmassa oli paljon pakokaasuja ja katupölyä ja sääolojen vuoksi ilmansaasteet eivät päässeet laimenemaan. Ilmanlaatu oli välillä jopa erittäin huono, kertoo HSY:n projektitutkija Nelli Kaski.

Myös hiukkaspitoisuuksien raja-arvotasot ylittyivät talven aikana paikoitellen katupölyn vuoksi, erityisesti helmikuussa. Lisäksi ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle ylittyi helmikuussa Helsingissä Mannerheimintiellä.

– Pääkaupunkiseudulla oli huomattavasti pölyisempää tämän vuoden helmikuussa kuin viime vuonna, Kaski kuvailee.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kuitenkin suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä joulukuusta 2016 helmikuun loppuun 2017. Heikointa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisillä alueilla.

– Helmikuun lisäksi katupöly heikensi ilmanlaadun lyhytaikaisesti huonoksi myös joulukuussa ja tammikuussa. Tammikuussa ilmanlaatua heikensivät myös uuden vuoden ilotulitukset sekä puunpoltto omakotitaloalueilla, Kaski sanoo.

Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat teiden asfalttipintaa nostattaen pölyä ilmaan.

Tietoa ilmanlaadusta

  • Hiukkaspitoisuuksien raja-arvotaso on vuorokauden keskiarvona 50 µg/m3.
  • Ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on 70 µg/m3.
  • Ilmansaasteet ovat erityisen haitallisia riskiryhmien terveydelle.
  • Riskiryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät, sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat.

Posted in HSY
Feb 09

Ilmanlaatu on Turun seudulla edelleen huono katupölyn vuoksi

500px-Turku.vaakuna.svg

Kuivan ja lumettoman pakkassään vallitessa ilmanlaatu on huono vilkkaiden katujen ja teiden läheisyydessä. Vähäisen tuulen vuoksi myös pakokaasut huonontavat hengitysilmaa.

Keskiviikkona 8.2. ilmanlaatu oli Naantalin, Raision ja Kaarinan keskustoissa pahimmillaan erittäin huono. Turun ja Paraisten keskustoissa ilmanlaatu oli huono. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuus ylitti raja-arvopitoisuuden (50 µg/m3) Turun, Naantalin ja Raision keskustoissa. Raja-arvo saa ylittyä korkeintaan 35 kertaa vuodessa. Naantalissa ja Raisiossa ylitys oli ensimmäinen vuonna 2017, Turussa toinen.

Hiukkaspitoisuuksien kohoaminen saattaa aiheuttaa astmakohtausten lisääntymistä, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä ja ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Terveyshaittoja voi vähentää seuraamalla ilmanlaatua ja välttämällä liikkumista vilkkaiden teiden läheisyydessä.

Autoilijat voivat helpottaa pölyongelmaa esimerkiksi alentamalla ajonopeutta.

Feb 09

Katupölyä ilmassa Tampereella: Vuorokausiraja- arvotaso ylittyi keskiviikkona

500px-Tampere.vaakuna.svg

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotaso ylittyi Tampereella tänä vuonna ensimmäisen kerran keskiviikkona 8.2.2017 sekä Pirkankadun että Epilän mittausasemilla. Ilmanlaatu oli kuitenkin palautunut tänä aamuna hyväksi molemmilla mittausasemilla. Hienoinen lumisade on parantanut tilannetta tänään verrattuna eiliseen.

Keskiviikkona 8.2.2017 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus Pirkankadun mittausasemalla oli 72 µg/m3 ja Epilän mittausasemalla 8.2.2017 86 µg/m3 . Vuorokausiraja-arvotaso ylittyy, kun lukema on korkeampi kuin 50 µg/m3.

Kadut ovat kuivuneet pakkasella, ja katupöly nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Lisäksi sepeliä on viime päivinä levitetty kaduille nollakelien takia. Jos pakkanen jatkuu eikä lunta sada, niin lähipäivinä pölissee taas.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvo (50 µg/m3) saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana kullakin mittausasemalla ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi.

Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille herkkiä ovat lapset, vanhukset ja hengitys- ja sydäntauteja sairastavat. Korkeat hiukkaspitoisuudet aiheuttavat mm. nuhaa, yskää ja silmien ärtymistä, lisäävät astmakohtauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä ja lisäävät hengitystulehduksia.

 

 

Jan 05

HSY aloitti ilmanlaatumittaukset Mechelininkadulla, Rekolassa, lentoasemalla ja Keravalla

049cc4cb-5d78-45aa-a167-38034c27ed65-main_image

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa ilmanlaatua vuonna 2017 neljässä uudessa paikassa. Mittauksilla selvitetään liikenne- ja pientaloalueiden ilmanlaatua sekä lentoliikenteen vaikutusta ilmanlaatuun.

Mittausasemat keräävät tietoa muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksista. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaat sekä pienet lapset voivat saada ilmansaasteista oireita, ja he voivat vähentää altistumista seuraamalla ilmanlaatutilannetta.

Töölön Mechelininkadun alkupäähän sijoitettu mittausasema antaa tietoa ilmansaasteiden pitoisuuksista vilkasliikenteisellä alueella. Erityisesti seurataan typpidioksidin vuosiraja-arvoa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausasema kertoo lentoliikenteen ja lentoaseman ajoneuvoliikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun. Asemalla mitataan liikenteestä syntyviä ilmansaasteita kuten pienhiukkasia ja typpidioksidia.

Vantaan Rekolaan sijoitetun siirrettävän aseman sekä Helsingin Vartiokylässä sijaitsevan pysyvän aseman avulla HSY tutkii puunpolton vaikutuksia pientaloalueiden ilmanlaatuun. Mitattavia puunpoltossa syntyviä ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.

Keravan keskustassa Aleksis Kiven tiellä HSY selvittää ilmanlaatua vilkasliikenteisen Keskustan kehän varrella.

Siirrettävien mittausasemien lisäksi HSY:llä on pääkaupunkiseudulla seitsemän pysyvää mittausasemaa. Helsingissä ne on sijoitettu Vartiokylän lisäksi Brahenkentälle sekä keskustassa osoitteisiin Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa. Vantaalla mittausasema sijaitsee Tikkurilan Neilikkatiellä.

HSY tekee vuosina 2014–2018 Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa myös laajemmin. Keravan lisäksi ilmanlaatua mitataan Lohjan mittausasemalla.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu.
HSY uutisoi ilmanlaadusta myös Twitterissä @hsy_ilmanlaatu.

Tietoa ilmansaasteista: 

  • Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen päästöistä. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  • Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi sitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
  • Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Se voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  • EU:n PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille asettama tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
Posted in HSY
Dec 19

Uudet Suomea koskevat ilmastonmuutosennusteet julkaistu

winter-woods

Arviot Suomen ilmaston muuttumisesta kuluvan vuosisadan aikana on päivitetty vastaamaan uuden sukupolven ilmastonmuutosmallien tuloksia.

Tarkasteltavana olleiden 28 mallin mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maapallon keskilämpötila. Edellisen mallisukupolven tuloksiin verrattuna suurin ero on uusien mallien ennustama kesien jonkin verran voimakkaampi lämpeneminen. Sademäärien muutosennusteet sen sijaan ovat säilyneet kutakuinkin entisellään.

Lämpeneminen on voimakkainta talvella.  Jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat hallitsemattomasti (ns. RCP8.5-skenaario), Keski-Suomessa saattaa vallita vuosisadan lopulla samankaltainen lämpötilailmasto kuin nykyisin Unkarissa. Lämpötilat nousisivat tällöin 1900-luvun lopun lukemista talvella 4 – 10 °C ja kesällä 2 – 7 °C. Vastaavasti päästöjä kohtuullisen tehokkaasti leikattaessakin (RCP4.5-skenaario) meitä odottaisivat likimain Puolan lämpöolot: talvella lisää lämmintä 2 – 7 °C ja kesällä 1 – 4 °C.

Sademäärä todennäköisesti lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, prosentteina ilmaistuna eniten talvella.  RCP8.5-skenaariota vastaava vuotuisen sademäärän noin 20 prosentin lisäys antaisi meille vuodessa saman verran vettä kuin mitä nykyisin sataa monin paikoin Englannissa.

Talvet muuttuvat meillä todennäköisesti nykyistäkin pilvisemmiksi ja valottomammiksi. Synkeimpien malliennusteitten mukaan maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn määrä voisi pudota yli 20 prosentilla. Tuulen voimakkuudet sen sijaan eivät välttämättä muuttuisi paljoakaan, joskin eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan paljon.

Maailmanlaajuisesti haitalliset vaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin hyödyt

Koko Eurooppaa tarkasteltaessa lämpötila nousee talvella eniten pohjoisessa, kesällä taas etelässä.  Pohjois-Euroopassa sataa entistä enemmän ja mantereen eteläosissa vähemmän.  Keski-Euroopassa talvet muuttuvat sateisemmiksi ja kesät kuivemmiksi.  Välimeren alueen maissa kuivuusongelmat pahenevat, kun varsinkin kesäpuolella vuotta sademäärä putoaa, lämpötila kohoaa voimakkaasti ja auringolta suojaavaa pilvisyyttäkin on vähemmän.

Vaikka ilmaston lämpiämisestä voi suomalaisesta näkökulmasta kapeasti ajatellen olla hyötyäkin, maailmanlaajuisesti ilmiö on vahingollinen. Ilmaston lämpeneminen voi johtaa laajamittaisiin ja mahdollisesti peruuttamattomiin maailmanlaajuisiin haittavaikutuksiin, kuten tuhoisiin sään ääri-ilmiöihin ja luonnon monimuotoisuuden katoamiseen. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös suuria yhteiskunnallisia ongelmia varsinkin kehitysmaissa.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia PLUMES- ja ADAPT-hankkeiden kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö Sektoritutkimusohjelman SETUKLIM-hankkeen kautta.

Lisätietoja:

Ruosteenoja, K., K. Jylhä and M. Kämäräinen, 2016: Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, 51, 17-50.

http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf