Mar 15

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli talvella heikointa helmikuussa

e9d3859c-2467-45c7-aac1-8fdb45c83445-w_960

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmassa oli talvella runsaasti katupölyä ja liikenteen pakokaasuja helmikuun heikkotuulisina pakkasjaksoina. Tällöin ilmanlaatu oli välillä jopa erittäin huono.

– Tänä talvena pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli selkeästi heikointa helmikuussa. Silloin ilmassa oli paljon pakokaasuja ja katupölyä ja sääolojen vuoksi ilmansaasteet eivät päässeet laimenemaan. Ilmanlaatu oli välillä jopa erittäin huono, kertoo HSY:n projektitutkija Nelli Kaski.

Myös hiukkaspitoisuuksien raja-arvotasot ylittyivät talven aikana paikoitellen katupölyn vuoksi, erityisesti helmikuussa. Lisäksi ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle ylittyi helmikuussa Helsingissä Mannerheimintiellä.

– Pääkaupunkiseudulla oli huomattavasti pölyisempää tämän vuoden helmikuussa kuin viime vuonna, Kaski kuvailee.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kuitenkin suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä joulukuusta 2016 helmikuun loppuun 2017. Heikointa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisillä alueilla.

– Helmikuun lisäksi katupöly heikensi ilmanlaadun lyhytaikaisesti huonoksi myös joulukuussa ja tammikuussa. Tammikuussa ilmanlaatua heikensivät myös uuden vuoden ilotulitukset sekä puunpoltto omakotitaloalueilla, Kaski sanoo.

Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat teiden asfalttipintaa nostattaen pölyä ilmaan.

Tietoa ilmanlaadusta

  • Hiukkaspitoisuuksien raja-arvotaso on vuorokauden keskiarvona 50 µg/m3.
  • Ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on 70 µg/m3.
  • Ilmansaasteet ovat erityisen haitallisia riskiryhmien terveydelle.
  • Riskiryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät, sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat.

Posted in HSY
Jan 05

HSY aloitti ilmanlaatumittaukset Mechelininkadulla, Rekolassa, lentoasemalla ja Keravalla

049cc4cb-5d78-45aa-a167-38034c27ed65-main_image

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa ilmanlaatua vuonna 2017 neljässä uudessa paikassa. Mittauksilla selvitetään liikenne- ja pientaloalueiden ilmanlaatua sekä lentoliikenteen vaikutusta ilmanlaatuun.

Mittausasemat keräävät tietoa muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksista. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaat sekä pienet lapset voivat saada ilmansaasteista oireita, ja he voivat vähentää altistumista seuraamalla ilmanlaatutilannetta.

Töölön Mechelininkadun alkupäähän sijoitettu mittausasema antaa tietoa ilmansaasteiden pitoisuuksista vilkasliikenteisellä alueella. Erityisesti seurataan typpidioksidin vuosiraja-arvoa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausasema kertoo lentoliikenteen ja lentoaseman ajoneuvoliikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun. Asemalla mitataan liikenteestä syntyviä ilmansaasteita kuten pienhiukkasia ja typpidioksidia.

Vantaan Rekolaan sijoitetun siirrettävän aseman sekä Helsingin Vartiokylässä sijaitsevan pysyvän aseman avulla HSY tutkii puunpolton vaikutuksia pientaloalueiden ilmanlaatuun. Mitattavia puunpoltossa syntyviä ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.

Keravan keskustassa Aleksis Kiven tiellä HSY selvittää ilmanlaatua vilkasliikenteisen Keskustan kehän varrella.

Siirrettävien mittausasemien lisäksi HSY:llä on pääkaupunkiseudulla seitsemän pysyvää mittausasemaa. Helsingissä ne on sijoitettu Vartiokylän lisäksi Brahenkentälle sekä keskustassa osoitteisiin Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa. Vantaalla mittausasema sijaitsee Tikkurilan Neilikkatiellä.

HSY tekee vuosina 2014–2018 Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa myös laajemmin. Keravan lisäksi ilmanlaatua mitataan Lohjan mittausasemalla.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu.
HSY uutisoi ilmanlaadusta myös Twitterissä @hsy_ilmanlaatu.

Tietoa ilmansaasteista: 

  • Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen päästöistä. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  • Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi sitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
  • Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Se voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  • EU:n PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille asettama tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
Posted in HSY
Jun 28

Helsingin keskustan pienhiukkasista täsmätietoa uusilla mittausmenetelmillä

2016-06-28 10_02_08-7_2016_pienhiukkasten-koostumus-lahteet.pdf - Nitro Reader 3

Pienhiukkasten pitoisuus, koostumus ja lähteet vaihtelevat voimakkaasti ajan suhteen Helsingin vilkasliikenteisessä ydinkeskustassa. Pienhiukkaset sisältävät runsaasti orgaanisia hiiliyhdisteitä ja mustaa hiiltä, joista suuri osa on peräisin liikenteen pakokaasuista etenkin ruuhka-aikaan.

Helsingin ydinkeskustassa keskimäärin yli puolet pienhiukkasmassasta on peräisin muualta Euroopasta kaukokulkeutuvista saasteista. Paikallisesti liikenteen pakokaasupäästöillä on kuitenkin suuri vaikutus orgaanisia hiiliyhdisteitä ja mustaa hiiltä sisältävien hiukkasten pitoisuuksiin.

Pienhiukkasten arvioidaan aiheuttavan Suomessa lähes 2000 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain. Tehokkaita päästöjen vähennystoimia tarvitaan edelleen paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, jotta pienhiukkasten aiheuttamilta vakavilta terveyshaitoilta vältyttäisiin.

llmatieteen laitos ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvittivät yhteistutkimuksessa pienhiukkasten koostumusta ja lähteitä kahden vuoden ajan Helsingin vilkasliikenteisessä ydinkeskustassa HSY:n Mannerheimintien mittausasemalla. Pienhiukkasten koostumusta analysoitiin jatkuvatoimisesti mm. Ilmatieteen laitoksen aerosolimassaspektrometrillä.

Hiukkasissa runsaasti orgaanista ainesta ja mustaa hiiltä

Suurin osa analysoidusta pienhiukkasmassasta koostui hiiltä sisältävistä ainesosista. Orgaanisen aineksen osuus oli keskimäärin 60 % ja mustan hiilen eli noen 11 %. Loput hiukkasmassasta koostui epäorgaanisista yhdisteistä, kuten ammoniumsulfaatista ja -nitraatista, jotka ovat pääosin kulkeutuneet muualta Euroopasta. Helsingin keskustan pienhiukkaset sisältävät lisäksi myös mm. katupölyä ja merisuolaa, mutta niiden pitoisuuksia ei analysoitu tässä tutkimuksessa.

Orgaanisen aineksen koostumuksen ja lähteiden analyysiä syvennettiin jaottelemalla se edelleen kolmeen erilaiseen yhdisteryhmään. Yli puolet orgaanisista aineksesta koostui heikosti haihtuvista ja hapettuneista yhdisteistä, jotka ovat vallitsevana ikääntyneissä, kaukokulkeutuneissa pienhiukkasissa. Hiilivetymäisten yhdisteiden osuus oli 10 % ja ne ovat pääosin peräisin paikallisen liikenteen suorista pakokaasun hiukkaspäästöistä. Noin kolmannes oli puolihaihtuvia hapettuneita yhdisteitä, joita syntyy kun kaasumaisia yhdisteitä muuntuu hiukkasiksi ilmakehässä. Esimerkiksi liikenteen ja kasvillisuuden kaasumaiset päästöt lisäävät näin epäsuorasti puolihaihtuvien pienhiukkasten pitoisuuksia.

”Kaasumaisia yhdisteitä muuntuu ja siirtyy pienhiukkasiin varsinkin aurinkoisina kesäpäivinä, minkä vuoksi niiden pitoisuudet olivat tyypillisesti korkeimmat iltapäivällä ja illalla Helsingin keskustassa. Liikenteen pakokaasujen suorat hiukkaspäästöt puolestaan nostavat noen ja siihen sitoutuneiden hiilivetyjen pitoisuuksia ruuhka-aikaan kaikkina vuodenaikoina”, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Hilkka Timonen.

Korkeimpien pienhiukkaspitoisuuksien episodeilla useita syitä

Työssä tutkittiin myös erilaisia episoditilanteita, jolloin pienhiukkasten pitoisuudet olivat Helsingissä poikkeuksellisen korkeita useiden tuntien tai vuorokausien ajan.

”Korkeita pakokaasujen aiheuttamia hiukkaspitoisuuksia esiintyi talvisissa inversiotilanteissa, jolloin sääolot estävät liikenteen päästöjen laimenemisen. Kesän hellejakson aikaan hiukkaspitoisuuksia nostivat puolestaan sekä Itä-Euroopan maastopalojen päästöt että paikallisen liikenteen kaasumaisista päästöistä ilmakehässä muodostunut hiukkasmassa. Mittausjakson korkeimmat pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet mitattiin talvisessa kaukokulkeumassa, jossa ilmavirtaukset saapuivat Itä-Euroopan suunnalta”, kuvailee Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kimmo Teinilä.

Tietoa ilmansuojetyön kohdentamiseen ja tuloksellisuuden seurantaan

”Liikenteen pakokaasujen, katupölyn ja puun pienpolton päästöjen vähentäminen ovat keskeisimpiä paikallisia keinoja, joilla ilmanlaatua voidaan parantaa. Uusien mittausmenetelmien avulla saadaan selville entistä tarkemmin ja nopeammin eri päästölähteiden sekä erilaisten vähennystoimien todellinen vaikutus kaupunki-ilmanlaatuun”, pohtii HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

 

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/7_2016_pienhiukkasten-koostumus-lahteet.pdf

Atmos-lehden juttu pienhiukkasista:
http://atmoslehti.fi/teema/pienhiukkaset-vaikuttavat-seka-terveyteen-etta-ilmastonmuutokseen/

Jun 22

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2015 parempi kuin vuosiin

2016-06-22 10_45_09-6-2016-Ilmanlaatu-pks-2015.pdf - Nitro Reader 3

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2015 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Ilmansaasteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat yleisesti matalampia kuin vuosiin. Katupöly heikensi kuitenkin ilmanlaatua keväällä tavanomaista enemmän.

– Alkuvuosi 2015 oli lämmin ja sateinen ja ilmanlaadun kannalta epäsuotuisia säätilanteita oli harvoin. Pienhiukkasia ja otsonia kulkeutui maan rajojen ulkopuolelta tavanomaista vähemmän. HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu olikin keskimäärin edellisvuosia parempi, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Päivi Aarnio HSY:stä.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyi kuitenkin vuonna 2015 edelleen Helsingin vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa, kuten Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa.

Katupölykausi oli keväällä 2015 poikkeuksellisen haastava

Vuonna 2015 katujen pölyäminen alkoi aikaisin. Jo helmikuun puolivälissä hiukkaspitoisuudet olivat korkeita useilla HSY:n mittausasemilla.

– Maaliskuussa vallitsi parin viikon ajan poikkeuksellisen vaikea ja laaja-alainen kevätpölykausi. Tuolloin hiukkasten pitoisuudet nousivat korkeammaksi kuin kymmeneen vuoteen, Aarnio sanoo.

Samaan aikaan myös typpidioksidin ja pienhiukkasten pitoisuudet olivat hankalan säätilanteen vuoksi tavanomaista korkeampia. Vaikeasta katupölykaudesta huolimatta hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ylittyneet millään mittausasemalla. Pölyisiä päiviä oli vuoden aikana eniten Mäkelänkadulla.

– Kevään 2016 katupölykausi oli sen sijaan tavanomainen ja hiukkasten pitoisuudet olivat edellisvuotta matalampia. Katujen pölyäminen alkoi maaliskuun puolivälissä, mutta pitoisuudet pysyivät suhteellisen matalina, Aarnio sanoo.

Huhtikuun sateet sitoivat pölyä, ja pahin katupölykausi oli ohi huhtikuun puoleenväliin mennessä. Hiukkaspitoisuudet kohosivat joitakin kertoja vielä toukokuussakin kuivina ja aurinkoisina päivinä. Helsingissä pölyämistä torjuttiin sekä vuonna 2015 ja 2016 kastelemalla katuja useaan kertaan pölyä sitovalla kalsiumkloridiliuoksella. Myös pääväyliä sekä Vantaan ja Espoon katuja kasteltiin kalsiumkloridiliuoksella muutamia kertoja pahimpina pölypäivinä.

Laivaliikenteen päästöjen väheneminen näkyi satamien ilmanlaadussa

– Rikkidioksidin pitoisuudet ovat yleisesti pääkaupunkiseudulla matalia, mutta satamissa risteilijät ja reittiliikenne voivat ajoittain heikentää ilmanlaatua, Aarnio kertoo.

Vuoden 2015 tammikuussa astui voimaan laivaliikenteen polttoaineen rikkipitoisuuden tiukennus yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin koko Itämerellä. Rikkidioksidin pitoisuuksien havaittiinkin laskeneen vuonna 2015 Hernesaaren mittausasemalla.

Vuonna 2015 seurattiin Vantaan Energian jätevoimalan vaikutusta lähialueen ilmanlaatuun. Mitatut typenoksidien, rikkidioksidin ja pienhiukkasten sekä raskasmetallien pitoisuudet olivat matalia eikä jätevoimalan päästöillä havaittu olevan vaikutusta ilmanlaatuun.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erityyppisissä ympäristöissä yhteensä 11 mittausasemalla. Mittauksilla seurattiin vuonna 2015 auto-, laiva- ja lentoliikenteen, energiantuotannon ja puunpolton vaikutuksia ilmanlaatuun. Vuonna 2015 aloitti toimintansa myös uusi entistä monipuolisempi ilmanlaadun supermittausasema Mäkelänkadulla Helsingissä. Reaaliaikaisen ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu.

Apr 22

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenevät nyt vauhdilla

c88c1c3e-ba57-461e-9059-e84743d81296-main_image

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2014 sekä ennakkotieto 2015

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alustavien laskelmien mukaan 7 prosenttia vuonna 2015. Eräs merkittävimmistä toimista oli lämpöpumppujen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa, kun Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos käynnistyi. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli myös ennätyksellisen vähäpäästöistä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,3 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Tämä on 4,7 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästökehitys on ollut aikaisemmin suotuisaa erityisesti Helsingissä, mutta nyt myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten päästöt ovat selvässä laskussa.

Lämpöpumput vähensivät kaukolämmön päästöjä

HSY:n puhdistamaa jätevettä hyödyntävä Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Tämä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Myös Helsingissä lämpöpumpuilla tuotettiin entistä enemmän kaukolämpöä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni.

‒ Kaukolämmön tuotantoa ollaan nyt määrätietoisesti uudistamassa. Se on pääkaupunkiseudun päästöjen kannalta ratkaisevaa. Vantaan jätevoimala vähentää aiempaan verrattuna merkittävästi päästöjä, ja nyt lämpöpumput on otettu käyttöön Espoossa. Helsingissä pelletin osuutta kasvatetaan edelleen ja Hanasaaren hiilivoimalan alasajosta on päätetty, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Uusista ratkaisuista huolimatta kaukolämpö aiheutti 44 prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Noin 83 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

a9bdf2d5-f7b8-44f7-9d0a-436902304fc1-original

Pääkaupunkiseudun khk-päästöjen jakauma vuonna 2015 (ennakkotieto)

Sähkön päästöt laskeneet, liikenteessä parannettavaa

Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö on ollut viime vuosina erittäin vähäpäästöistä. Tämä johtuu ennen kaikkea edullisesta tuontisähköstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuneet päästöt olivat vuonna 2015 enää 13 prosenttia, kun ne vuonna 2007 olivat peräti 25 prosenttia.

Tällä hetkellä liikenteen osuus kokonaispäästöistä on 27 prosenttia.

‒ Liikenteeseen liittyvillä ratkaisuilla on jatkossa merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä, sanoo HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo.

Päästöjä edelleen vähennettävä

‒ Pääkaupunkiseudulla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästöt vähenevät nyt hyvää vauhtia, mutta kehityksen olisi pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, kertoo Raimo Inkinen.

‒ Jatkossa erityisesti rakennusten lämmityksen päästöihin tulee kiinnittää huomiota. Tarvitaan myös lisää kestäviä kulkumuotoja ja liikennepolttoaineita sekä uusia ohjauskeinoja, joilla liikenteen päästöjä voidaan vähentää, Inkinen jatkaa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990 ja 2000–2014 sekä nyt lasketut ennakkotiedot 2015 ovat saatavissa HSY:n verkkosivuilla,https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Sivut/Paastot.aspx.

 

Taulukko 1: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (1000t CO2-ekv.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 5 332 -7 -11
Helsinki 2 779 -7 -25
Espoo 1 324 -9 +20
Vantaa 1 175 -4 +5
Kauniainen 54 -10 +12

Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (t CO2-ekv./as.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 4,7 -8 -34
Helsinki 4,4 -8 -41
Espoo 4,9 -10 -23
Vantaa 5,5 -6 -24
Kauniainen 5,7 -11 -7