Jan 25

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu mittaushistorian puhtain vuonna 2020 – syynä korona ja lämmin talvi

By Pöllö – Own work, CC BY 3.0

Koronapandemiasta seurannut liikennemäärän lasku ja poikkeuksellisen lämmin talvi vaikuttivat pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun viime vuonna. HSY:n mittausten mukaan typpidioksidipitoisuudet olivat yli 30-vuotisen mittaushistorian matalimmat. Katupölykausi oli puolestaan poikkeuksellisen aikainen.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kaikilla mittausasemilla vähintään 95 prosenttia ajasta hyvä tai tyydyttävä vuonna 2020. Pakokaasuperäisen typpidioksidin ja katupölyn pitoisuudet olivat poikkeuksellisen matalia. Myös pienhiukkasten pitoisuudet olivat hieman tavanomaista matalampia.

Liikennemäärien väheneminen paransi ilmanlaatua selvästi

Maaliskuun puolivälissä alkoi koronapandemian takia poikkeustila, jolloin liikennemäärät vähenivät merkittävästi pääkaupunkiseudulla. Tämä näkyi laajalti ilmanlaadussa, kun liikenteen rajoittamistoimet laskivat liikennemääriä ja siten liikenteen päästöjä.

– HSY:n vilkasliikenteisissä mittauspaikoissa typpidioksidin pitoisuudet puolittuivat pandemian alkuvaiheessa. Koko vuoden tasolla typpidioksidin pitoisuudet olivat noin kolmanneksen pienemmät viime vuosiin verrattuna, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

Kesällä liikennemäärät palasivat lähelle lomakauden tavanomaista tasoa, mutta syksyllä liikennemäärät olivat tavanomaista pienemmät. Talven 2020 leudot ja tuuliset sääolot myös suosivat pakokaasujen laimenemista kaupunki-ilmassa. Poikkeustilan lisäksi typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet autokannan uudistumisen takia.

Katupölykausi oli tavanomaista aikaisemmin ja helpompi

Poikkeuksellisen lämmin ja lumeton alkuvuosi vaikuttivat siihen, että katupölykausi oli tavallista aikaisemmin. Aiempina vuosina pölyisiä päiviä on ollut eniten maalis–toukokuussa. Vuonna 2020 pahin katupölykausi oli jo tammi–maaliskuussa. Katupölykausi oli myös tavallista helpompi johtuen osittain liikennemäärien vähenemisestä sekä suotuisista sääolosuhteista. Pölyisiä päiviä oli selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna.

– Useimmissa HSY:n vilkasliikenteisissä mittauspaikoissa pölyisten päivien määrä vähintään puolittui vuonna 2020. Maailman terveysjärjestön WHO:n vuorokausiohjearvo hengitettäville hiukkasille ylittyi kuitenkin edelleen katupölyn vuoksi, Niemi sanoo.

Pölyisten päivien määrä on vähentynyt pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä, koska katupölyä torjutaan aikaisempaa tehokkaammilla puhdistusmenetelmillä ja pölynsidontakasteluilla. Katupölyä voidaan edelleen vähentää muun muassa hillitsemällä liikennemääriä ja valitsemalla kitkarenkaat talvirenkaiksi.

Vuoden 2021 alun pakkasjaksot heikensivät ilmanlaatua

Edellisvuoteen verrattuna tämä vuosi alkoi kylmänä ja lumisena. Liikennemäärät ovat edelleen tavallista pienemmät ja typpidioksidin pitoisuudet ovat tavallista matalampia.

– Pakokaasut ovat kuitenkin ajoittain aiheuttaneet kohonneita typpidioksidin pitoisuuksia heikkotuulisilla pakkassäillä. Pientaloalueilla on ollut myös iltaisin korkeita pienhiukkaspitoisuuksia puunpolton vuoksi, Niemi sanoo.

Tietoa ilmansaasteista

  • Hengitysilmassa olevat typenoksidit (NOx) ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  • Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn  pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  • Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
  • Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.

Lisätietoa:

Mar 19

Harjavallan ja Porin ilmanlaadun vuosiraportti 2018 valmistui: Harjavallan ilmanlaadussa merkittävä parannus vuonna 2018 – Porissa haastava katupölykevät

Vuoden 2018 merkittävimpiä ilmanlaatuun ja sen mittaukseen vaikuttavia tekijöitä olivat Porissa tavanomaista hankalampi katupölykevät, Harjavallan Kalevassa mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM10) nikkelipitoisuuksien voimakas lasku edelliseen kahteen vuoteen verrattuna sekä Pirkkalan mittausaseman uusiminen. Lisäksi Porin ja Harjavallan ilmanlaatuindeksin laskentaperusteita tarkennettiin tuntikohtaiseksi, jolloin tiedot ovat aiempia vuosia tarkemmat.

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut toimiala vastaa Harjavallan ja Porin kaupunkien ja teollisuuden yhteisestä ilmanlaadun mittauksesta. Juuri valmistuneen mittausraportin 2018 mukaan valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaiset raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Harjavallassa ja Porissa mitattavalla ilmanlaadun komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ylittyivät hengitettävien hiukkasten PM10 osalta Porin Paanakedonkadun asemalla helmi-, huhti- ja marraskuussa. Raja-arvon lukuarvo 50 µg /m3 ylittyi Paanakedonkadulla 18 vuorokautena, edellisvuonna ylityksiä oli seitsemän, mikä kertoo tavallista hankalammasta katupölyvuodesta. Varsinaisen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitysvuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (113/2017) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin tavoitearvot laskettuna hengitettävien hiukkasten (PM10) massapitoisuudesta kalenterivuoden keskiarvona. Tavoitearvot eivät ylittyneet muiden komponenttien kuin Harjavallan Kalevan mittausasemalla mitatun nikkelin osalta. Mitattu vuosikeskiarvo oli 24 ng/m3, kun tavoitearvo on 20 ng/m3. Vuonna 2017 ja 2016 vastaavat vuosikeskiarvot olivat 77 ng/m3 ja 72 ng/m3 eli laskua edellisvuosiin nähden oli merkittävästi. Teollisuudessa tehdyt toimenpiteet ovat siten näkyneet suoraan mittaustuloksissa.

Harjavallassa teolliset päästöt vuonna 2018 olivat kokonaisuudessaan edellisvuosien tasolla. Suurimmat päästölähteet olivat Boliden Harjavalta Oy, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy. STEP Oy on luopunut raskaan polttoöljyn käytöstä, mikä on vähentänyt laitoksen kokonaispäästöjä. Porin teollisuusperäiset päästöt olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät Venator P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehtaalla helmikuun alussa tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin johdosta. Porissa tärkeimmät päästölähteet olivat Fortum Power and Heat Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne.

Ilmanlaatua arvioidaan laskennallisen ilmanlaatuindeksin avulla. Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa mm. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolla. Sen avulla ilmanlaatu kullakin asemalla voidaan tiivistää havainnollisella väriasteikolla ja laatusanoihin hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Vuonna 2018 ilmanlaatuindeksi laskenta tarkennettiin tuntikohtaiseksi ja indeksit olivat asemakohtaisesti seuraavat:

Harjavalta, Kaleva: hyvä 81 %, tyydyttävä 18 %, välttävä 1 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0 %

Harjavalta, Pirkkala: hyvä 94 %, tyydyttävä 6 %, välttävä 0 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0 %

Pori, Paanakedonkatu: hyvä 54 %, tyydyttävä 26 %, välttävä 12 %, huono 6 % sekä erittäin huono 2 %

Harjavallan ja Porin kaupunkien ilmanlaadun mittauksessa teollisuuden partnerit olivat vuonna 2018 Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy Meri-Porin voimalaitos, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy, PVO-Lämpövoima Oy Tahkoluodon voimalaitos, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy sekä Venator P&A Finland Oy.

Harjavallan ja Porin ilmanlaadun vuosiraportti 2018 on julkaistu Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden verkkosivuilla www.pori.fi/ilmanlaatu ja sitä koskeva uutinen Porin kaupungin sivulla https://www.pori.fi/uutinen/2019-03-19_harjavallan-ilmanlaadussa-merkittava-parannus-vuonna-2018-porissa-haastava

Suora linkki raporttiin

https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/ilmanlaadun_mittausraportti_2018.pdf