Mar 23

Katupöly kiusaa pääkaupunkiseutulaisia

19706ec2-94b3-4188-9f1b-2003bc4ac3db-w_960

Kuvaaja: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kadut ovat kuivuneet pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi ilmassa on HSY:n mittausten mukaan runsaasti katupölyä. Neuvoja terveyshaittojen vähentämiseen saa Apua katupölyoireisiin -esitteestä, joka on saatavilla kaikista pääkaupunkiseudun apteekeista ja HSY:n verkkosivuilta.

Aurinkoinen sää on kuivattanut kadut pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi katupöly pääsee nousemaan ilmaan.

– Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan tänään torstaina 23. maaliskuuta pääkaupunkiseudun ilmassa on runsaasti katupölyä vilkasliikenteisten katujen lähellä. Korkeita hiukkaspitoisuuksia on todettu HSY:n mittausasemilla Helsingissä Mäkelänkadulla ja Mechelininkadulla sekä Espoossa Olarissa Kuitinmäentiellä. Myös viikonlopusta ja ensi viikosta on todennäköisesti tulossa pölyinen, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

Ilmanlaatu paranee heti, kun tienpinnat kostuvat. Ajankohtaista ilmanlaatutilannetta voi seurata HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ilmanlaatu sekä ratikoiden ja metrojen näytöiltä.

Noin 40 prosenttia seudun asukkaista saa oireita

Katupöly aiheuttaa monille terveyshaittoja: noin 40 prosenttia ihmisistä saa oireita pääkaupunkiseudulla. Katupöly on erityisen haitallista riskiryhmille, joihin kuuluvat esimerkiksi astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Tyypillisiä ärsytysoireita ovat nuha, yskä ja sekä kurkun ja silmien kutina. Näitä haittoja voi vähentää hoitamalla oireitaan ja välttämällä ulkona liikkumista ja etenkin raskasta liikuntaa vilkkaiden katujen varsilla.

– Moni saa nyt oireita katupölystä ja siitepölystä. Apua katupölyoireisiin -esite tarjoaa neuvoja oireiden vähentämiseen. Se on jaossa kaikissa pääkaupunkiseudun apteekeissa, viestintäproviisori Elina Aaltonen Suomen Apteekkariliitosta kertoo.

Katupölykausi jatkuu huhtikuulle

– Kunkin päivän pölytilanne riippuu säästä. Aurinkoisina ja kuivina päivinä liikennevirrat nostavat talven aikana kertynyttä pölyä voimakkaasti ilmaan, Niemi kuvailee.

Katupöly on pääosin peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä. Katupölykausi jatkuu huhtikuulle, jolloin pölyisyys vähenee katujen puhdistuksen edetessä. Helsingin katujen puhdistusaikatauluja voi seurata HKR:n palvelusta, osoitteesta puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki.

Jun 22

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2015 parempi kuin vuosiin

2016-06-22 10_45_09-6-2016-Ilmanlaatu-pks-2015.pdf - Nitro Reader 3

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2015 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Ilmansaasteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat yleisesti matalampia kuin vuosiin. Katupöly heikensi kuitenkin ilmanlaatua keväällä tavanomaista enemmän.

– Alkuvuosi 2015 oli lämmin ja sateinen ja ilmanlaadun kannalta epäsuotuisia säätilanteita oli harvoin. Pienhiukkasia ja otsonia kulkeutui maan rajojen ulkopuolelta tavanomaista vähemmän. HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu olikin keskimäärin edellisvuosia parempi, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Päivi Aarnio HSY:stä.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyi kuitenkin vuonna 2015 edelleen Helsingin vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa, kuten Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa.

Katupölykausi oli keväällä 2015 poikkeuksellisen haastava

Vuonna 2015 katujen pölyäminen alkoi aikaisin. Jo helmikuun puolivälissä hiukkaspitoisuudet olivat korkeita useilla HSY:n mittausasemilla.

– Maaliskuussa vallitsi parin viikon ajan poikkeuksellisen vaikea ja laaja-alainen kevätpölykausi. Tuolloin hiukkasten pitoisuudet nousivat korkeammaksi kuin kymmeneen vuoteen, Aarnio sanoo.

Samaan aikaan myös typpidioksidin ja pienhiukkasten pitoisuudet olivat hankalan säätilanteen vuoksi tavanomaista korkeampia. Vaikeasta katupölykaudesta huolimatta hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ylittyneet millään mittausasemalla. Pölyisiä päiviä oli vuoden aikana eniten Mäkelänkadulla.

– Kevään 2016 katupölykausi oli sen sijaan tavanomainen ja hiukkasten pitoisuudet olivat edellisvuotta matalampia. Katujen pölyäminen alkoi maaliskuun puolivälissä, mutta pitoisuudet pysyivät suhteellisen matalina, Aarnio sanoo.

Huhtikuun sateet sitoivat pölyä, ja pahin katupölykausi oli ohi huhtikuun puoleenväliin mennessä. Hiukkaspitoisuudet kohosivat joitakin kertoja vielä toukokuussakin kuivina ja aurinkoisina päivinä. Helsingissä pölyämistä torjuttiin sekä vuonna 2015 ja 2016 kastelemalla katuja useaan kertaan pölyä sitovalla kalsiumkloridiliuoksella. Myös pääväyliä sekä Vantaan ja Espoon katuja kasteltiin kalsiumkloridiliuoksella muutamia kertoja pahimpina pölypäivinä.

Laivaliikenteen päästöjen väheneminen näkyi satamien ilmanlaadussa

– Rikkidioksidin pitoisuudet ovat yleisesti pääkaupunkiseudulla matalia, mutta satamissa risteilijät ja reittiliikenne voivat ajoittain heikentää ilmanlaatua, Aarnio kertoo.

Vuoden 2015 tammikuussa astui voimaan laivaliikenteen polttoaineen rikkipitoisuuden tiukennus yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin koko Itämerellä. Rikkidioksidin pitoisuuksien havaittiinkin laskeneen vuonna 2015 Hernesaaren mittausasemalla.

Vuonna 2015 seurattiin Vantaan Energian jätevoimalan vaikutusta lähialueen ilmanlaatuun. Mitatut typenoksidien, rikkidioksidin ja pienhiukkasten sekä raskasmetallien pitoisuudet olivat matalia eikä jätevoimalan päästöillä havaittu olevan vaikutusta ilmanlaatuun.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erityyppisissä ympäristöissä yhteensä 11 mittausasemalla. Mittauksilla seurattiin vuonna 2015 auto-, laiva- ja lentoliikenteen, energiantuotannon ja puunpolton vaikutuksia ilmanlaatuun. Vuonna 2015 aloitti toimintansa myös uusi entistä monipuolisempi ilmanlaadun supermittausasema Mäkelänkadulla Helsingissä. Reaaliaikaisen ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu.

Apr 22

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenevät nyt vauhdilla

c88c1c3e-ba57-461e-9059-e84743d81296-main_image

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2014 sekä ennakkotieto 2015

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alustavien laskelmien mukaan 7 prosenttia vuonna 2015. Eräs merkittävimmistä toimista oli lämpöpumppujen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa, kun Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos käynnistyi. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli myös ennätyksellisen vähäpäästöistä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,3 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Tämä on 4,7 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästökehitys on ollut aikaisemmin suotuisaa erityisesti Helsingissä, mutta nyt myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten päästöt ovat selvässä laskussa.

Lämpöpumput vähensivät kaukolämmön päästöjä

HSY:n puhdistamaa jätevettä hyödyntävä Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Tämä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Myös Helsingissä lämpöpumpuilla tuotettiin entistä enemmän kaukolämpöä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni.

‒ Kaukolämmön tuotantoa ollaan nyt määrätietoisesti uudistamassa. Se on pääkaupunkiseudun päästöjen kannalta ratkaisevaa. Vantaan jätevoimala vähentää aiempaan verrattuna merkittävästi päästöjä, ja nyt lämpöpumput on otettu käyttöön Espoossa. Helsingissä pelletin osuutta kasvatetaan edelleen ja Hanasaaren hiilivoimalan alasajosta on päätetty, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Uusista ratkaisuista huolimatta kaukolämpö aiheutti 44 prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Noin 83 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

a9bdf2d5-f7b8-44f7-9d0a-436902304fc1-original

Pääkaupunkiseudun khk-päästöjen jakauma vuonna 2015 (ennakkotieto)

Sähkön päästöt laskeneet, liikenteessä parannettavaa

Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö on ollut viime vuosina erittäin vähäpäästöistä. Tämä johtuu ennen kaikkea edullisesta tuontisähköstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuneet päästöt olivat vuonna 2015 enää 13 prosenttia, kun ne vuonna 2007 olivat peräti 25 prosenttia.

Tällä hetkellä liikenteen osuus kokonaispäästöistä on 27 prosenttia.

‒ Liikenteeseen liittyvillä ratkaisuilla on jatkossa merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä, sanoo HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo.

Päästöjä edelleen vähennettävä

‒ Pääkaupunkiseudulla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästöt vähenevät nyt hyvää vauhtia, mutta kehityksen olisi pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, kertoo Raimo Inkinen.

‒ Jatkossa erityisesti rakennusten lämmityksen päästöihin tulee kiinnittää huomiota. Tarvitaan myös lisää kestäviä kulkumuotoja ja liikennepolttoaineita sekä uusia ohjauskeinoja, joilla liikenteen päästöjä voidaan vähentää, Inkinen jatkaa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990 ja 2000–2014 sekä nyt lasketut ennakkotiedot 2015 ovat saatavissa HSY:n verkkosivuilla,https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Sivut/Paastot.aspx.

 

Taulukko 1: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (1000t CO2-ekv.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 5 332 -7 -11
Helsinki 2 779 -7 -25
Espoo 1 324 -9 +20
Vantaa 1 175 -4 +5
Kauniainen 54 -10 +12

Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (t CO2-ekv./as.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 4,7 -8 -34
Helsinki 4,4 -8 -41
Espoo 4,9 -10 -23
Vantaa 5,5 -6 -24
Kauniainen 5,7 -11 -7