May 07

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö: Siitepölykausi käynnistyi toden teolla etelässä

birch-1426706963UT1

Koivun kukinta voimistuu maan eteläosissa. Maan etelä- ja keskiosiin on lisäksi kaukokulkeutunut koivun siitepölyä. Lepän kukinta on päättynyt maan eteläosissa, heikkenee maan keskiosissa ja jatkuu maan pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Koivun siitepölymäärät ilmassa ovat nousseet erittäin runsaiksi maan eteläosissa. Maan keskiosissa määrät ovat enimmäkseen kohtalaisia. Lepän siitepölymäärät ilmassa vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin maan keski- ja pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Sateisilla alueilla ilman siitepölymäärät laskevat hetkellisesti. Koivuallergikot voivat saada oireita maan etelä- ja keskiosissa ja leppäallergikot maan keski- ja pohjoisosissa.

Ennuste

5.5. – 9.5.2018

Koivun kukinta alkaa lämpimillä kasvupaikoilla maan eteläosissa. Lisäksi koivun siitepölyä odotetaan kaukokulkeutuvan lähipäivien aikana koko maahan Lappia lukuun ottamatta. Lepän kukinta on päättymässä maan eteläosissa ja jatkuu maan keski- ja pohjoisosissa Lappia lukuun ottamatta. Etelä-Lapissa kukinta on aluillaan.

Koivun siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan kohtalaisista runsaisiin maan eteläosissa ja vähäisistä kohtalaisiin muualla maassa Lappia lukuun ottamatta. Lepän siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan vähäisistä kohtalaisiin maan keski- ja pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Apr 05

Siitepölykausi noin kuukauden myöhässä

birch-seeds-5184x3456_78483

Siitepölykauden alku on noin kuukauden myöhässä keskivertovuoteen nähden, kertoo Turun yliopiston aerobiologian yksikkö.

Edellisen kerran vastaava siitepölykevät koettiin vuonna 2013.

Vähäisiä määriä lepän siitepölyä on kulkeutunut ulkomailta maan etelä- ja keskiosiin, ja uudet kulkeumat ovat mahdollisia lähipäivien aikana. Lepän siitepölylle herkistyneet voivat saada allergisia oireita. Pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan lähipäivien aikana lämpimimmillä kasvupaikoilla maan eteläosissa.

Lepän kukinta Suomessa ei ole vielä alkamassa.

Koivun odotetaan tänä vuonna kukkivan tavallista voimakkaammin, kolmen heikohkon kukintavuoden jälkeen. Tänä vuonna myös koivun kukinta on jonkin verran myöhässä, ellei huhtikuussa saada maahan lämpöaaltoa.

Apr 04

Siitepölyallergikoille jälleen helpohko kevät

salix-alba-846484_640

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa heikohkoa koivun kukintaa koko maahan. Kyseessä on kolmas peräkkäinen vuosi, kun koivu kukkii vaatimattomasti. Lähes 40-vuotisen norkkoseurannan aikana vastaavaa ei ole aikaisemmin havaittu. Myös kuusi kukkii suuressa osassa maata keskimääräistä heikommin.

– Koivun heikon kukinnan taustalla on monia syitä. Kukinnan määrään vaikuttavat esimerkiksi kukkimista edeltävien kasvukausien sääolot, koivujen fysiologinen tila ja erilaisten kasvupaikkojen ominaisuudet, kertoo tutkija Tatu Hokkanen Lukesta.

Kosteilla kasvupaikoilla paremmin viihtyvät hieskoivut näyttävätkin tänä keväänä kukkivan selvästi runsaammin kuin rauduskoivut, joiden kukinta on jäämässä hyvin heikoksi.

Koivun siitepölyä voi levitä maahamme kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana, mikä saattaa lisätä koivuallergikkojen oireilua. Kaukokulkeuma ehtii maahamme yleensä viimeistään huhtikuun puolivälissä, pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista.

Koivun hedenorkkojen runsaus siemensadon tarkkailumetsissä vuosina 1979–2017 näkyy kuvassa 1.

Koivun-hedekukinnot-2017

Kuusen siemenpula jatkunee

Keväällä 2017 variseva kuusen siemensato on melko heikko koko maassa (kuva 2).

Kartta-manty-2017

Huonojen siemenvuosien seurauksena kuusen siemenvarastot ovat huolestuttavasti vähentyneet eikä merkittävää parannusta tilanteeseen ole odotettavissa tänäkään vuonna. Silmuanalyyseihin perustuen kuusen kukinta on tänä keväänä enimmäkseen heikohkoa. Lounais-Suomessa ja paikoitellen muuallakin Etelä-Suomessa kuusi voi kukkia runsaammin. Tämän kevään kukinnoista kehittyvät siemenet varisevat maahan keväällä 2018.

Männylle odotetaan runsasta kukintaa Pohjois-Suomeen

Keväällä 2017 variseva männyn siemensato on suurimmassa osassa Suomea hieman keskinkertaista heikompi. Eniten käpyjä esiintyy Etelä-Suomessa ja länsirannikolla (kuva 3).

Kartta-manty-2017

Alustavan ennusteen mukaan keväällä 2018 on odotettavissa runsas männyn siemensato Etelä-Suomeen ja mahdollisesti myös Keski-Suomeen. Sen sijaan maan pohjoisosassa sadon ennustetaan jäävän heikonpuoleiseksi. Jos metsänomistaja haluaa täysimääräisesti hyödyntää Etelä-Suomen runsaan sadon, pitäisi luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuut ja niihin liittyvät maanmuokkaukset tehdä viimeistään loppusyksyllä 2017.

Silmuanalyysien perusteella männylle voi ennakoida tänä keväänä kohtuullisen runsasta kukintaa Lappiin. Jos kukinnan jälkeinen, kaksi vuotta kestävä siementen kehityskulku sujuu suotuisasti, on keväällä 2019 mahdollisuus hyvään siemensatoon. Etelä- ja Keski-Suomessa sato jäänee tuolloin heikommaksi.

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.

Jun 06

Turun yliopisto avasi siitepölydataa neljältä vuosikymmeneltä

963-tall-trees-forest-jungle-sky

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on avannut siitepölydataa vuosilta 1974‒2013. Tutkimusdata on tiedeyhteisön vapaassa käytössä, ja sitä voi hyödyntää myös kaupallisesti.

Aerobiologian yksikön vuodesta 1974 asti keräämän siitepölydatan avaaminen on kansainvälisesti ainutlaatuista. Siitepölydata avataan nyt ensimmäistä kertaa vapaasti kaikkien käyttöön, aiemmin esimerkiksi Euroopan siitepölydatapankista sitä on luovutettu tapauskohtaisesti tutkimuksiin ja muihin tarkoituksiin, kaupallisiin tarkoituksiin vain maksua vastaan.

‒ Halusimme kokeilla erityyppistä lähestymistapaa. Näin voi syntyä uusia oivalluksia ja hyödyntämistapoja, joita ei tähän mennessä ole edes osattu ajatella, kertoo aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto.

Aerobiologian yksikkö on kerännyt siitepölydataa vuodesta 1974. Siitepölyhavaintoja kerätään yhdeksästä keräyspisteestä ympäri Suomen. Nyt avattu data on kerätty Turun keräyspisteestä. Yksikön keräämiä aikasarjoja on käytetty muun muassa Ilmatieteen laitoksen, Turun yliopiston ja European Aeroallergy Network -verkoston yhteistyönä kehittämissä eri siitepölytyyppien leviämismalleissa. Aiemmin tänä vuonna aerobiologian yksikkö ja Ilmatieteen laitos avasivat Tekesin rahoittamassa yhteishankkeessa Norkko-siitepölytiedotuspalvelun, joka tuottaa maailman tarkimpia siitepölyennusteita.

Ensimmäisiä askelia tuoreen datapolitiikan toteuttamisessa

Siitepölydatan avaaminen toteuttaa käytännössä Turun yliopiston datapolitiikkaa, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen vapaata saatavuutta ja hyödyntämistä. Yliopisto painottaa avointa tiedettä uudessa strategiassaan.

Data avattiin sveitsiläisessä Zenodo-arkistossa, joka on myös opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen suosittelema.

‒ Siitepölydata avattiin datapolitiikan pilottiprojektina. Datapolitiikan valmistellut projektiryhmä halusi pilotoida datan avaamista luotettavan, kansainvälisen ja arvostetun arkiston kanssa, kertoo pilotin käynnistyksessä aktiivisesti mukana ollut lakimies Liisa Ewart Turun yliopiston tutkimuspalveluista.

Siitepölydata on merkitty lisenssillä, jolla sitä voi vapaasi katsella, jakaa, muokata, levittää ja käyttää kaupallisesti, kunhan mainitsee datan tekijän nimen.

‒ Dataan viitataan samalla tavalla kuin tutkimusjulkaisuihin. Tutkimusdatan avaaminen muiden käyttöön huomioidaankin yhä useammin tutkijan meriittinä, kertoo Turun ylipiston kirjaston palvelupäällikkö Jukka Rantasaari, joka oli mukana datapolitiikan valmistelleessa projektiryhmässä.

May 12

Koivun kukinta on nyt huipussaan – norkko-apps kertoo kotipaikkakuntasi tilanteen

13048001_624303761051605_8095897672135566063_o

Koivun siitepölykausi on parhaillaan huipussaan eri puolilla Suomea. Kukinta jatkuu maan etelä- ja keskiosissa ja on alkamassa Oulun seudulla. Siitepölyn kaukokulkeumat Suomen ulkopuolelta pahentavat tilannetta.

Koivun kukinta on Suomessa tänä vuonna tavallista heikompi, mutta silti ilman siitepölypitoisuudet ovat jo usean päivän ajan kivunneet hetkittäin erittäin runsaiksi. Tämä johtuu poikkeuksellisen runsaiden kaukokulkeumien lisäksi siitä, että lämpötilojen huomattava ja äkillinen nouseminen viileän jakson päätteeksi sai koivut aloittamaan kukintansa lähes samanaikaisesti. Lämmin ja poutainen sää myös edistää hedenorkkojen tyhjenemistä, mikä tarkoittaa sitä, että siitepölyhuippu taittunee pian.

Maan pohjoisosissa koivun siitepölymäärät vaihtelevat lähipäivien aikana kohtalaisista runsaisiin, eikä paikallisen kukinnan odoteta alkavan siellä vielä.

Ensimmäiset merkittävät koivun siitepölyn kulkeumat saapuivat Suomeen jo huhtikuun puolivälissä. Huhtikuun lopun kaukokulkeumat nostivat siitepölypitoisuudet Etelä-Lapissa jopa erittäin runsaiksi.

Tämän vuoden korkein koivun siitepölypitoisuus on tähän mennessä havaittu Imatran keräyspisteessä 9. toukokuuta. Vuoden 2014 huippuvuonna pitoisuudet olivat kuitenkin pahimmillaan lähes viisinkertaisia.

Koivun siitepölytilanteen seuraamiseen on käytössä uusi mobiilisovellus. Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhdessä luoma, maailmanlaajuisesti innovatiivinen menetelmä kertoo siitepölytilanteen omalla paikkakunnallasi juuri nyt sekä seuraavan kahden päivän ennusteen. Menetelmä hyödyntää siitepölyn kulkeutumismallia, säämalleja ja ajantasaisia siitepölyhavaintoja. Seuraa siitepölytilannetta: www.norkko.fi ja app.norkko.fi