Mar 27

Katupölyä ilmassa: hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi 26.3. Tampereella

Tampereella mitattiin Epilän ilmanlaadun mittausasemalla tiistaina 26.3.2019 ensimmäinen hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotason ylitys tänä vuonna. Ilmanlaatu oli tänä aamuna klo 7–8 tyydyttävä Tampereen keskustassa Pirkankadun varrella ja Epilässä.

Hengitettävien hiukkasten PM10) pitoisuus oli tiistaina 26.3. Epilän mittausasemalla 75 µg/m. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyy, kun pitoisuus on yli 50 µg/m3. Pirkankadun mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuus ei ole ylittänyt vuorokausiraja-arvotasoaan vielä tänä vuonna.

Pirkankadun mittausasemalla PM10-pitoisuus oli kohoamassa aamupäivällä 27.3., mutta Epilässä pitoisuus oli pienempi kuin tiistaina tähän aikaa. Sade helpottaisi katupölytilannetta.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvo (50 µg/m3) saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana kullakin mittausasemalla ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi.

Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille herkkiä ovat lapset, vanhukset ja hengitys- ja sydäntauteja sairastavat. Korkeat hiukkaspitoisuudet aiheuttavat mm. nuhaa, yskää ja silmien ärtymistä, lisäävät astmakohtauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä ja lisäävät hengitystulehduksia.

Hiukkasten numeroarvon ylityksiä koskeva tiedote on nähtävillä Tampereen kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: www.tampere.fi/ilmanlaatutiedotus 

Aug 29

Tampereen ilmastopäästöt nousivat vuonna 2016 ensimmäisen kerran 2010-luvulla

2018-08-29 14_37_52-- Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tampereen kasvihuonekaasupäästöt nousivat vuonna 2016 kuusi prosenttia edellisvuodesta. Tiedot perustuvat Benviroc Oy:n tekemään CO2-raporttiin, joka toteutetaan vuosittain noin 90 Suomen kunnalle ja kaupungille. Keskimäärin samansuuruinen kasvu päästöissä tapahtui kaikissa CO2-raportin piirissä olevissa Suomen kunnissa.

–Ennakkotietojen mukaan 2017 päästöt palaavat siihen laskusuuntaan, jossa ne ovat Tampereella olleet koko 2010-luvun ajan. Toistaiseksi näyttää siltä, että vuonna 2015 ilmastopäästöt olivat poikkeuksellisen alhaiset, kertoo kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen.

Kaupungin alueella syntyneistä päästöistä suurin osa on peräisin rakennusten lämmityksestä (36 %) ja tieliikenteestä (29 %). Muita päästölähteitä ovat kuluttajien sähkönkulutus (13 %), teollisuus ja työkoneet (14 %), jätehuolto (7 %) sekä maatalous (1 %). Asukaskohtaiset päästöt olivat Tampereella 18 % pienemmät kuin keskimääräiset päästöt saman kokoluokan kunnissa (mm. Helsinki, Espoo, Turku, Oulu, Vantaa, Jyväskylä ja Joensuu). Tampereen kokonaispäästöt vuonna 2016 olivat 1011kt CO2-ekv.

Lämmityspäästöjen nousua selittää lauha edellisvuosi

Rakennusten lämmityksen päästöt nousivat sekä kauko, sähkö- että erillislämmityksen kohdalla verrattuna edellisvuoteen, sillä 2015 oli poikkeuksellisen lauha vuosi ja lämmitykseen kului energiaa tavallista vähemmän. Samalla rakennusten lämmityksen osuus kaikista päästöistä on laskussa, sillä Tampereen Sähkölaitos on investoinut merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoon 2010-luvulla. Vuonna 2016 otettiin käyttöön Tammervoiman hyötyvoimalaitos, jossa poltetusta jätteestä puolet lasketaan uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Tieliikenteen päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna sekä Tampereella että koko maassa, sillä biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista laski. On myös mahdollista, että talouskasvu on lisännyt raskaan liikenteen määrää. VTT:n laskemassa tieliikenteen energiankäytössä näkyy vuonna 2016 nousua erityisesti kuorma-autojen osalta, vaikka se on muuten laskenut hieman koko 2010-luvun. –Toistaiseksi on vaikea päätellä, onko kyse pidempiaikaisesta trendistä vai vain poikkeuksesta, pohtii Seppänen.

Päästöjen vähennyskeinoina energiatehokkuus, uusiutuva energia ja kaupunkisuunnittelu 

Tampereen kaupunkistrategian kunnianhimoinen tavoiteena on, että kaupunki on hiilineutraali vuonna 2030. Tavoitteella pyritään siihen, että edellä mainittuja suoria päästöjä vähennetään 80 % vuoden 1990 tasosta (1324 kt CO2-ekv) ja jäljelle jäävät päästöt (265 kt CO2-ekv) kompensoidaan. Tampereen päästöt ovat vuoden 2016 tietojen mukaan vähentyneet vuodesta 1990 jo noin 24 %, mikä on enemmän kuin EU:n asettama päästövähennystavoite vuodelle 2020. Asukaskohtainen CO2-päästö on vähentynyt jopa 42 %, sillä kaupungin väestö kasvaa nopeasti.

Tampere tekee jatkuvaa työtä ottaakseen ilmastotavoitteet huomioon kaikessa toiminnassaan. Lämmityksen päästöjä vähennetään muun muassa vaihtamalla kaukolämmön energialähteitä uusiutuviin sekä kannustamalla uudis- ja korjausrakentajia energiatehokkuuteen. Kaupunki kehittää energiatehokkuusratkaisuja myös omissa kiinteistöissään, mistä uusimpia esimerkkejä ovat vastavalmistuneet Kalevan maauimala ja Johanneksen koulutalon lisärakennus. Liikenteen päästöjä hillitään muun muassa ohjaamalla lisärakentamista täydennysrakentamiseen, investoimalla moderniin raitiotiehen, ja panostamalla joukkoliikenteen palvelukehittämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä

Uudessa kaupunkistrategiassa on nostettu esiin hiilineutraaliustyön keskeinen haaste: tavoitteen saavuttaminen vaatii lajaa yhteistyötä sidosryhmien kuten tytäryhtiöiden, yritysten ja asukkaiden kanssa. Kehitystyötä tehdäänkin yhdessä eri tahojen kanssa lukuisissa projekteissa muun muassa Smart Tampere ja Hiedanranta -kehitysohjelmien puitteissa. – Samalla, kun kehitetään kestäviä ratkaisuja kaupunkikehitykseen, luodaan mahdollisuuksia teknologiakokeiluihin ja parannetaan kaupungin palvelujen saatavuutta ja laatua, kertoo apulaispormestari Aleksi Jäntti. –Yhteistyöstä saadaan hyötyä sekä kuntalaisille, yrityksille että kaupunkiorganisaatiolle.

Ilmastopäästöt ovat vain yksi tärkeä kestävää kaupunkia kuvaava indikaattori. Laajemmin Kestävä Tampere 2030 -linjauksiin ympäristön tilaan liittyvistä kestävän kehityksen indikaattoreista on julkaistu tietoja kaupungin Kestävän kehityksen -sivustolla: www.tampere.fi/kestavakehitys.

Feb 09

Katupölyä ilmassa Tampereella: Vuorokausiraja- arvotaso ylittyi keskiviikkona

500px-Tampere.vaakuna.svg

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotaso ylittyi Tampereella tänä vuonna ensimmäisen kerran keskiviikkona 8.2.2017 sekä Pirkankadun että Epilän mittausasemilla. Ilmanlaatu oli kuitenkin palautunut tänä aamuna hyväksi molemmilla mittausasemilla. Hienoinen lumisade on parantanut tilannetta tänään verrattuna eiliseen.

Keskiviikkona 8.2.2017 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus Pirkankadun mittausasemalla oli 72 µg/m3 ja Epilän mittausasemalla 8.2.2017 86 µg/m3 . Vuorokausiraja-arvotaso ylittyy, kun lukema on korkeampi kuin 50 µg/m3.

Kadut ovat kuivuneet pakkasella, ja katupöly nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Lisäksi sepeliä on viime päivinä levitetty kaduille nollakelien takia. Jos pakkanen jatkuu eikä lunta sada, niin lähipäivinä pölissee taas.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvo (50 µg/m3) saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana kullakin mittausasemalla ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi.

Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille herkkiä ovat lapset, vanhukset ja hengitys- ja sydäntauteja sairastavat. Korkeat hiukkaspitoisuudet aiheuttavat mm. nuhaa, yskää ja silmien ärtymistä, lisäävät astmakohtauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä ja lisäävät hengitystulehduksia.

 

 

Apr 06

Tampereen Kaupunki: Epilässä mitataan tehostetusti kaupunki-ilman laatua

500px-Tampere.vaakuna.svg

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveydensuojeluosaston tutkimusryhmä tekee lähiviikkojen aikana yhdessä Tampereen kaupungin ympäristötoimen kanssa tutkimusta Pispalan valtatien varressa olevalla Epilän ilmanlaadun mittausasemalla. THL tuo paikalle tavanomaisia viranomaismittauksia laajentavia hiukkasmittalaitteita erikoisvarustellussa tutkimusautossa.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin kaupunkiympäristöjen yleisimmistä paikallisista päästöistä kuten pakokaasuista, puunpolton savuista ja kaikkein hienojakoisimmasta katupölystä peräisin olevat hiukkaset vaikuttavat kevätaikaan ilmassa leijuvien pienhiukkasten massapitoisuuteen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan jopa puolet ulkoilman alle 2,5 mikrometriä halkaisijaltaan olevien pienhiukkasten massapitoisuudesta on mitattavissa myös päästölähteitä lähellä olevien pientaloasuntojen sisätiloista. Näin ollen suuri osa tällaisissa ympäristöissä asuvien henkilöiden kokonaisaltistumisesta erityisesti polttoperäisille pienhiukkasille – ja mahdollisesti kaikkein hienojakoisimmalle katupölylle – voisi johtua ulkoa sisään siirtyvästä osuudesta eikä pelkästään ulkona tapahtuvasta altistumisesta.

Epilässä toteutettava mittauskampanja kuuluu Tekesin Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa Euroopan Unionin aluekehitysrahaston varoilla (EAKR) toteutettavaan INKA-ILMA projektiin, jossa useat tutkimuslaitokset ja kuntatoimijat tarjoavat oikeita ilmanlaadun ongelmaympäristöjä suomalaisten yritysten uusien innovaatioiden testaukseen ja vertailuun viranomaismittausten ja väestön tarkempaa altistumista koskevien mittausmenetelmien kanssa. THL:n koordinoimaan projektiin osallistuu Tampereen seudulta useita yrityksiä sekä Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitos ja VTT:llä puhdasilmaratkaisuja kehittävä tutkimusryhmä.