Mar 27

Ilmatieteen laitos – Katupöly heikentää ilmanlaatua lähipäivinä

Katupöly heikentää ilmanlaatua useissa kaupungeissa keskiviikkona tänään 27.3.2019. Kuvassa tilanne kello 8.00.

Kuluvalla viikolla on mitattu korkeita katupölypitoisuuksia useissa Suomen kaupungeissa. Sään jatkuessa aurinkoisena ja poutaisena katupölyä voi esiintyä edelleen runsaasti.

Katupöly syntyy, kun liikenne nostaa kuivilta kaduilta pölyhiukkasia, jotka ovat lähtöisin hiekoitushiekasta sekä tien pintojen ja renkaiden kulumisesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla.

“Pölytilanne helpottuu katujen puhdistuksen edetessä sekä aikanaan sateiden myötä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila.

Katupöly voi aiheuttaa terveelle aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Astmaatikot ja muut ilmansaasteille herkät ryhmät voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten astmaoireiden lisääntymistä ja allergiaoireiden pahentumista.

Kaupungit vastaavat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta. Lisätietoja oman asuinalueen ilmanlaadusta saa paikallisilta ilmanlaadun asiantuntijoilta.

Koko Suomen Ilmanlaadun tilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatu-sivustolta

Mar 27

Katupölyä ilmassa: hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi 26.3. Tampereella

Tampereella mitattiin Epilän ilmanlaadun mittausasemalla tiistaina 26.3.2019 ensimmäinen hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotason ylitys tänä vuonna. Ilmanlaatu oli tänä aamuna klo 7–8 tyydyttävä Tampereen keskustassa Pirkankadun varrella ja Epilässä.

Hengitettävien hiukkasten PM10) pitoisuus oli tiistaina 26.3. Epilän mittausasemalla 75 µg/m. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyy, kun pitoisuus on yli 50 µg/m3. Pirkankadun mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuus ei ole ylittänyt vuorokausiraja-arvotasoaan vielä tänä vuonna.

Pirkankadun mittausasemalla PM10-pitoisuus oli kohoamassa aamupäivällä 27.3., mutta Epilässä pitoisuus oli pienempi kuin tiistaina tähän aikaa. Sade helpottaisi katupölytilannetta.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvo (50 µg/m3) saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana kullakin mittausasemalla ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi.

Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille herkkiä ovat lapset, vanhukset ja hengitys- ja sydäntauteja sairastavat. Korkeat hiukkaspitoisuudet aiheuttavat mm. nuhaa, yskää ja silmien ärtymistä, lisäävät astmakohtauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä ja lisäävät hengitystulehduksia.

Hiukkasten numeroarvon ylityksiä koskeva tiedote on nähtävillä Tampereen kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: www.tampere.fi/ilmanlaatutiedotus 

Mar 21

Koivun siitepölykaudesta odotettavissa haastava

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa koivun ja männyn kukkivan hyvin koko maassa. Kuusen erittäin runsaan kukinnan ennakoidaan rajoittuvan vain Etelä-Suomeen. Kukkea kevät vaikeuttaa etenkin koivun siitepölystä kärsivien allergikkojen elämää, mutta tuo toisaalta helpotusta kuusen siemenpulaan.

Hyvän kukinnan taustalla ovat viime kesän lämpimät säät, jotka edistivät kukka-aiheiden muodostumista.

Koivun siitepölykaudesta tulossa viimevuotista hankalampi

Koivun ennustetaan kukkivan selvästi viime kevättä runsaammin. Monista aiemmista vuosista poiketen hedenorkkoja esiintyy tänä keväänä paljon myös Pohjois-Suomessa. Erityisesti pihapiirien ja muiden avoimien kasvupaikkojen koivut, joilla on suuri elävä latvus, tuottavat runsaasti siitepölyä. Kokonaisuutena tämän kevään norkkomäärä ei kuitenkaan yllä huippuvuosien tasolle.

Ennen kotimaisten koivujen kukintaa toukokuussa siitepölyä voi levitä maahamme jo huhtikuun aikana huomattavia määriä kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana.

Kuusen siemenpulaan saadaan vihdoinkin helpotusta

Kuusen kukinta on tänä keväänä erittäin runsasta suuressa osassa Etelä-Suomea.
– Eniten kukintoja ja niistä kesän aikana kehittyviä käpyjä tulee esiintymään Vaasa-Suonenjoki- Joensuu-linjan eteläpuolella, arvioi tutkija Tatu Hokkanen Lukesta.

Pohjoisemmaksi siirryttäessä satotaso heikentyy nopeasti, maan keski- ja varsinkin pohjoisosissa kukinta on hyvin vähäistä. Etelä- ja Pohjois-Suomen välinen suuri ero kukinnan määrässä selittynee pitkälti viime kesäkuun sääoloilla, jotka eivät pohjoisessa suosineet kuusen kukka-aiheiden syntymistä.

Silmuanalyysien perusteella myös kuusen siemenviljelmiltä on odotettavissa kohtuullisen hyvä sato – osasta jopa erinomainen. Edellisestä kuusen hyvästä käpysadosta on kulunut Etelä-Suomessa jo viisi ja Pohjois-Suomessa seitsemän vuotta. Niinpä syksyn 2019 käpykeräykset täydentävät merkittävästi kuusen vähäisiä siemenvarastoja. Vilkkaana jatkunut puukauppa on entisestään lisännyt jalostetun viljelymateriaalin kysyntää.

Viime kevään emikukinnoista kehittyneet kuusen kävyt varistavat siemenensä maahan tänä keväänä. Keväällä 2019 variseva kuusen siemensato on heikko lähes koko maassa. Pohjois-Pohjanmaalla käpyjä esiintyy paikoitellen vähän runsaammin.

Mänty kukkii hyvin Pohjois-Suomea myöten

Männyn luontaisen uudistamisen näkymät ovat vähitellen paranemassa, vaikka kaksi seuraavaa siemensatoa ovat vielä vaatimattomia. Keväällä 2019 variseva männyn siemensato on Pohjois-Suomessa keskinkertainen ja muualla maassa keskimääräistä heikompi. Lämpimän kesän ansiosta siemenet ovat kypsyneet hyvin. Keväällä 2020 varisevan männyn siemensadon ennakoidaan olevan Etelä- ja Keski-Suomessa heikohko ja Pohjois-Suomessa huono.

Tänä keväänä mänty kukkii hyvin koko maassa. Lapista kerätyissä silmunäytteissä on esiintynyt emikukinnon aiheita jopa hieman Etelä-Suomea runsaammin. Koska männyn siemenen kehityskulku kukkavaiheesta siemenen varisemiseen kestää kaksi vuotta, voidaan keväällä 2021 odottaa ainakin määrällisesti hyvää siemensatoa.

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Viimeisimpänä ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.

Mar 19

Harjavallan ja Porin ilmanlaadun vuosiraportti 2018 valmistui: Harjavallan ilmanlaadussa merkittävä parannus vuonna 2018 – Porissa haastava katupölykevät

Vuoden 2018 merkittävimpiä ilmanlaatuun ja sen mittaukseen vaikuttavia tekijöitä olivat Porissa tavanomaista hankalampi katupölykevät, Harjavallan Kalevassa mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM10) nikkelipitoisuuksien voimakas lasku edelliseen kahteen vuoteen verrattuna sekä Pirkkalan mittausaseman uusiminen. Lisäksi Porin ja Harjavallan ilmanlaatuindeksin laskentaperusteita tarkennettiin tuntikohtaiseksi, jolloin tiedot ovat aiempia vuosia tarkemmat.

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut toimiala vastaa Harjavallan ja Porin kaupunkien ja teollisuuden yhteisestä ilmanlaadun mittauksesta. Juuri valmistuneen mittausraportin 2018 mukaan valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaiset raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Harjavallassa ja Porissa mitattavalla ilmanlaadun komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ylittyivät hengitettävien hiukkasten PM10 osalta Porin Paanakedonkadun asemalla helmi-, huhti- ja marraskuussa. Raja-arvon lukuarvo 50 µg /m3 ylittyi Paanakedonkadulla 18 vuorokautena, edellisvuonna ylityksiä oli seitsemän, mikä kertoo tavallista hankalammasta katupölyvuodesta. Varsinaisen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitysvuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (113/2017) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin tavoitearvot laskettuna hengitettävien hiukkasten (PM10) massapitoisuudesta kalenterivuoden keskiarvona. Tavoitearvot eivät ylittyneet muiden komponenttien kuin Harjavallan Kalevan mittausasemalla mitatun nikkelin osalta. Mitattu vuosikeskiarvo oli 24 ng/m3, kun tavoitearvo on 20 ng/m3. Vuonna 2017 ja 2016 vastaavat vuosikeskiarvot olivat 77 ng/m3 ja 72 ng/m3 eli laskua edellisvuosiin nähden oli merkittävästi. Teollisuudessa tehdyt toimenpiteet ovat siten näkyneet suoraan mittaustuloksissa.

Harjavallassa teolliset päästöt vuonna 2018 olivat kokonaisuudessaan edellisvuosien tasolla. Suurimmat päästölähteet olivat Boliden Harjavalta Oy, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy. STEP Oy on luopunut raskaan polttoöljyn käytöstä, mikä on vähentänyt laitoksen kokonaispäästöjä. Porin teollisuusperäiset päästöt olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät Venator P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehtaalla helmikuun alussa tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin johdosta. Porissa tärkeimmät päästölähteet olivat Fortum Power and Heat Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne.

Ilmanlaatua arvioidaan laskennallisen ilmanlaatuindeksin avulla. Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa mm. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolla. Sen avulla ilmanlaatu kullakin asemalla voidaan tiivistää havainnollisella väriasteikolla ja laatusanoihin hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Vuonna 2018 ilmanlaatuindeksi laskenta tarkennettiin tuntikohtaiseksi ja indeksit olivat asemakohtaisesti seuraavat:

Harjavalta, Kaleva: hyvä 81 %, tyydyttävä 18 %, välttävä 1 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0 %

Harjavalta, Pirkkala: hyvä 94 %, tyydyttävä 6 %, välttävä 0 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0 %

Pori, Paanakedonkatu: hyvä 54 %, tyydyttävä 26 %, välttävä 12 %, huono 6 % sekä erittäin huono 2 %

Harjavallan ja Porin kaupunkien ilmanlaadun mittauksessa teollisuuden partnerit olivat vuonna 2018 Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy Meri-Porin voimalaitos, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy, PVO-Lämpövoima Oy Tahkoluodon voimalaitos, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy sekä Venator P&A Finland Oy.

Harjavallan ja Porin ilmanlaadun vuosiraportti 2018 on julkaistu Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden verkkosivuilla www.pori.fi/ilmanlaatu ja sitä koskeva uutinen Porin kaupungin sivulla https://www.pori.fi/uutinen/2019-03-19_harjavallan-ilmanlaadussa-merkittava-parannus-vuonna-2018-porissa-haastava

Suora linkki raporttiin

https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/ilmanlaadun_mittausraportti_2018.pdf

Aug 29

Tampereen ilmastopäästöt nousivat vuonna 2016 ensimmäisen kerran 2010-luvulla

2018-08-29 14_37_52-- Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tampereen kasvihuonekaasupäästöt nousivat vuonna 2016 kuusi prosenttia edellisvuodesta. Tiedot perustuvat Benviroc Oy:n tekemään CO2-raporttiin, joka toteutetaan vuosittain noin 90 Suomen kunnalle ja kaupungille. Keskimäärin samansuuruinen kasvu päästöissä tapahtui kaikissa CO2-raportin piirissä olevissa Suomen kunnissa.

–Ennakkotietojen mukaan 2017 päästöt palaavat siihen laskusuuntaan, jossa ne ovat Tampereella olleet koko 2010-luvun ajan. Toistaiseksi näyttää siltä, että vuonna 2015 ilmastopäästöt olivat poikkeuksellisen alhaiset, kertoo kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen.

Kaupungin alueella syntyneistä päästöistä suurin osa on peräisin rakennusten lämmityksestä (36 %) ja tieliikenteestä (29 %). Muita päästölähteitä ovat kuluttajien sähkönkulutus (13 %), teollisuus ja työkoneet (14 %), jätehuolto (7 %) sekä maatalous (1 %). Asukaskohtaiset päästöt olivat Tampereella 18 % pienemmät kuin keskimääräiset päästöt saman kokoluokan kunnissa (mm. Helsinki, Espoo, Turku, Oulu, Vantaa, Jyväskylä ja Joensuu). Tampereen kokonaispäästöt vuonna 2016 olivat 1011kt CO2-ekv.

Lämmityspäästöjen nousua selittää lauha edellisvuosi

Rakennusten lämmityksen päästöt nousivat sekä kauko, sähkö- että erillislämmityksen kohdalla verrattuna edellisvuoteen, sillä 2015 oli poikkeuksellisen lauha vuosi ja lämmitykseen kului energiaa tavallista vähemmän. Samalla rakennusten lämmityksen osuus kaikista päästöistä on laskussa, sillä Tampereen Sähkölaitos on investoinut merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoon 2010-luvulla. Vuonna 2016 otettiin käyttöön Tammervoiman hyötyvoimalaitos, jossa poltetusta jätteestä puolet lasketaan uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Tieliikenteen päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna sekä Tampereella että koko maassa, sillä biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista laski. On myös mahdollista, että talouskasvu on lisännyt raskaan liikenteen määrää. VTT:n laskemassa tieliikenteen energiankäytössä näkyy vuonna 2016 nousua erityisesti kuorma-autojen osalta, vaikka se on muuten laskenut hieman koko 2010-luvun. –Toistaiseksi on vaikea päätellä, onko kyse pidempiaikaisesta trendistä vai vain poikkeuksesta, pohtii Seppänen.

Päästöjen vähennyskeinoina energiatehokkuus, uusiutuva energia ja kaupunkisuunnittelu 

Tampereen kaupunkistrategian kunnianhimoinen tavoiteena on, että kaupunki on hiilineutraali vuonna 2030. Tavoitteella pyritään siihen, että edellä mainittuja suoria päästöjä vähennetään 80 % vuoden 1990 tasosta (1324 kt CO2-ekv) ja jäljelle jäävät päästöt (265 kt CO2-ekv) kompensoidaan. Tampereen päästöt ovat vuoden 2016 tietojen mukaan vähentyneet vuodesta 1990 jo noin 24 %, mikä on enemmän kuin EU:n asettama päästövähennystavoite vuodelle 2020. Asukaskohtainen CO2-päästö on vähentynyt jopa 42 %, sillä kaupungin väestö kasvaa nopeasti.

Tampere tekee jatkuvaa työtä ottaakseen ilmastotavoitteet huomioon kaikessa toiminnassaan. Lämmityksen päästöjä vähennetään muun muassa vaihtamalla kaukolämmön energialähteitä uusiutuviin sekä kannustamalla uudis- ja korjausrakentajia energiatehokkuuteen. Kaupunki kehittää energiatehokkuusratkaisuja myös omissa kiinteistöissään, mistä uusimpia esimerkkejä ovat vastavalmistuneet Kalevan maauimala ja Johanneksen koulutalon lisärakennus. Liikenteen päästöjä hillitään muun muassa ohjaamalla lisärakentamista täydennysrakentamiseen, investoimalla moderniin raitiotiehen, ja panostamalla joukkoliikenteen palvelukehittämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä

Uudessa kaupunkistrategiassa on nostettu esiin hiilineutraaliustyön keskeinen haaste: tavoitteen saavuttaminen vaatii lajaa yhteistyötä sidosryhmien kuten tytäryhtiöiden, yritysten ja asukkaiden kanssa. Kehitystyötä tehdäänkin yhdessä eri tahojen kanssa lukuisissa projekteissa muun muassa Smart Tampere ja Hiedanranta -kehitysohjelmien puitteissa. – Samalla, kun kehitetään kestäviä ratkaisuja kaupunkikehitykseen, luodaan mahdollisuuksia teknologiakokeiluihin ja parannetaan kaupungin palvelujen saatavuutta ja laatua, kertoo apulaispormestari Aleksi Jäntti. –Yhteistyöstä saadaan hyötyä sekä kuntalaisille, yrityksille että kaupunkiorganisaatiolle.

Ilmastopäästöt ovat vain yksi tärkeä kestävää kaupunkia kuvaava indikaattori. Laajemmin Kestävä Tampere 2030 -linjauksiin ympäristön tilaan liittyvistä kestävän kehityksen indikaattoreista on julkaistu tietoja kaupungin Kestävän kehityksen -sivustolla: www.tampere.fi/kestavakehitys.

May 07

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö: Siitepölykausi käynnistyi toden teolla etelässä

birch-1426706963UT1

Koivun kukinta voimistuu maan eteläosissa. Maan etelä- ja keskiosiin on lisäksi kaukokulkeutunut koivun siitepölyä. Lepän kukinta on päättynyt maan eteläosissa, heikkenee maan keskiosissa ja jatkuu maan pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Koivun siitepölymäärät ilmassa ovat nousseet erittäin runsaiksi maan eteläosissa. Maan keskiosissa määrät ovat enimmäkseen kohtalaisia. Lepän siitepölymäärät ilmassa vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin maan keski- ja pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Sateisilla alueilla ilman siitepölymäärät laskevat hetkellisesti. Koivuallergikot voivat saada oireita maan etelä- ja keskiosissa ja leppäallergikot maan keski- ja pohjoisosissa.

Ennuste

5.5. – 9.5.2018

Koivun kukinta alkaa lämpimillä kasvupaikoilla maan eteläosissa. Lisäksi koivun siitepölyä odotetaan kaukokulkeutuvan lähipäivien aikana koko maahan Lappia lukuun ottamatta. Lepän kukinta on päättymässä maan eteläosissa ja jatkuu maan keski- ja pohjoisosissa Lappia lukuun ottamatta. Etelä-Lapissa kukinta on aluillaan.

Koivun siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan kohtalaisista runsaisiin maan eteläosissa ja vähäisistä kohtalaisiin muualla maassa Lappia lukuun ottamatta. Lepän siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan vähäisistä kohtalaisiin maan keski- ja pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Apr 05

Siitepölykausi noin kuukauden myöhässä

birch-seeds-5184x3456_78483

Siitepölykauden alku on noin kuukauden myöhässä keskivertovuoteen nähden, kertoo Turun yliopiston aerobiologian yksikkö.

Edellisen kerran vastaava siitepölykevät koettiin vuonna 2013.

Vähäisiä määriä lepän siitepölyä on kulkeutunut ulkomailta maan etelä- ja keskiosiin, ja uudet kulkeumat ovat mahdollisia lähipäivien aikana. Lepän siitepölylle herkistyneet voivat saada allergisia oireita. Pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan lähipäivien aikana lämpimimmillä kasvupaikoilla maan eteläosissa.

Lepän kukinta Suomessa ei ole vielä alkamassa.

Koivun odotetaan tänä vuonna kukkivan tavallista voimakkaammin, kolmen heikohkon kukintavuoden jälkeen. Tänä vuonna myös koivun kukinta on jonkin verran myöhässä, ellei huhtikuussa saada maahan lämpöaaltoa.

Feb 23

Ulkoilmanlaatu Lahden seudulla on heikentynyt

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvaoikeudet: Lahden Kaupunki

Ulkoilmanlaatu Lahden seudulla on heikentynyt pakkaskelien myötä. Varsinkin ilta-aikaan pakkasen kiristyessä ulkoilman epäpuhtaudet jäävät maanpinnan läheisyyteen. Lahden kaupungin tekemien ilmanlaatumittausten mukaan hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvo ylittää raja-arvon numeroarvon 50 µg/m3. Myös typpidioksidipitoisuudet ovat normaalia korkeampia.

Kohonneita epäpuhtauspitoisuuksia voi ajoittain esiintyä kunnes pakkasjakso päättyy. Ilmatieteen laitoksen mukaan tilanteen päättymisen ajankohtaa ei voida varmuudella tietää.

Feb 22

Ilmatieteen laitos – Ilmanlaatua heikentänyt kylmä ja kuiva sää

winter-road-1474558078SWH

Inversiot ja heikkotuulinen sää ovat heikentäneet ilmanlaatua eilisillasta lähtien monessa kaupungissa. Inversiotilanteessa epäpuhtaudet kerääntyvät lähelle maanpintaa.

Ilmanlaatua on huonontanut etenkin suurimmissa kaupungeissa inversiototilanne. Myös viime päivien aurinkoinen ja kylmä sää on nostanut hiukkaspitoisuuksia.

Inversiotilanne muodostuu talvisin selkeän yön aikana, kun lämpötila nousee poikkeuksellisesti korkealle mentäessä. Inversiokerroksessa tuuli on hyvin heikkoa ja ilmakerrosten sekoittumista edistäviä pyörteitä hyvin vähän, jolloin ilman epäpuhtaudet jäävät paikoilleen ja kerääntyvät lähelle maanpintaa huonontaen hengitettävää ilmaa. Erityisesti ilman typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet ovat olleet koholla.

Ilmanlaatua on heikentänyt se, että liikenne nostaa pölyä ilmaan kuivilta kaduilta. Tällaisessa tilanteessa pitoisuudet kohoavat etenkin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Tilannetta ovat pahentaneet kovat pakkaset, jolloin päästömääriä ovat nostaneet jonkin verran myös täydellä teholla toimivat lämpövoimalat ja autojen kylmäkäynnistykset.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan tilanne jatkuu toistaiseksi samankaltaisena.

Apr 04

Siitepölyallergikoille jälleen helpohko kevät

salix-alba-846484_640

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa heikohkoa koivun kukintaa koko maahan. Kyseessä on kolmas peräkkäinen vuosi, kun koivu kukkii vaatimattomasti. Lähes 40-vuotisen norkkoseurannan aikana vastaavaa ei ole aikaisemmin havaittu. Myös kuusi kukkii suuressa osassa maata keskimääräistä heikommin.

– Koivun heikon kukinnan taustalla on monia syitä. Kukinnan määrään vaikuttavat esimerkiksi kukkimista edeltävien kasvukausien sääolot, koivujen fysiologinen tila ja erilaisten kasvupaikkojen ominaisuudet, kertoo tutkija Tatu Hokkanen Lukesta.

Kosteilla kasvupaikoilla paremmin viihtyvät hieskoivut näyttävätkin tänä keväänä kukkivan selvästi runsaammin kuin rauduskoivut, joiden kukinta on jäämässä hyvin heikoksi.

Koivun siitepölyä voi levitä maahamme kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana, mikä saattaa lisätä koivuallergikkojen oireilua. Kaukokulkeuma ehtii maahamme yleensä viimeistään huhtikuun puolivälissä, pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista.

Koivun hedenorkkojen runsaus siemensadon tarkkailumetsissä vuosina 1979–2017 näkyy kuvassa 1.

Koivun-hedekukinnot-2017

Kuusen siemenpula jatkunee

Keväällä 2017 variseva kuusen siemensato on melko heikko koko maassa (kuva 2).

Kartta-manty-2017

Huonojen siemenvuosien seurauksena kuusen siemenvarastot ovat huolestuttavasti vähentyneet eikä merkittävää parannusta tilanteeseen ole odotettavissa tänäkään vuonna. Silmuanalyyseihin perustuen kuusen kukinta on tänä keväänä enimmäkseen heikohkoa. Lounais-Suomessa ja paikoitellen muuallakin Etelä-Suomessa kuusi voi kukkia runsaammin. Tämän kevään kukinnoista kehittyvät siemenet varisevat maahan keväällä 2018.

Männylle odotetaan runsasta kukintaa Pohjois-Suomeen

Keväällä 2017 variseva männyn siemensato on suurimmassa osassa Suomea hieman keskinkertaista heikompi. Eniten käpyjä esiintyy Etelä-Suomessa ja länsirannikolla (kuva 3).

Kartta-manty-2017

Alustavan ennusteen mukaan keväällä 2018 on odotettavissa runsas männyn siemensato Etelä-Suomeen ja mahdollisesti myös Keski-Suomeen. Sen sijaan maan pohjoisosassa sadon ennustetaan jäävän heikonpuoleiseksi. Jos metsänomistaja haluaa täysimääräisesti hyödyntää Etelä-Suomen runsaan sadon, pitäisi luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuut ja niihin liittyvät maanmuokkaukset tehdä viimeistään loppusyksyllä 2017.

Silmuanalyysien perusteella männylle voi ennakoida tänä keväänä kohtuullisen runsasta kukintaa Lappiin. Jos kukinnan jälkeinen, kaksi vuotta kestävä siementen kehityskulku sujuu suotuisasti, on keväällä 2019 mahdollisuus hyvään siemensatoon. Etelä- ja Keski-Suomessa sato jäänee tuolloin heikommaksi.

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.