Jun 10

Kuopion päästövähennystavoite toteutumassa

500px-Kuopio.vaakuna.svg

Päivitettyjen tietojen mukaan Kuopion kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta noin 35 % vuoden 2015 loppuun mennessä.  Eniten tähän ovat vaikuttaneet fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen ja puuperäisten polttoaineiden käytön kasvu Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksen sekä Savon Sellulla. Päästöjen laskuun on vaikuttanut merkittävästi myös raskaan teollisuuden väheneminen.

Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi ilmastopoliittisen ohjelman vuonna 2008. Ohjelma koskee vuosia 2009 – 2020. Sen päätavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tärkeimpiä keinoja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ovat biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen energiantuotannossa, resurssitehokas maankäyttö ja rakentaminen, liikenteen päästöjen vähentäminen sekä erilaiset energiatehokkuussopimukseen sisältyvät toimet ja viestintäkampanjat.

Kuopio on saavuttamassa myös energiatehokkuussopimuksen tavoitteet. Vuonna 2007 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitussa sopimuksessa kaupunki on sitoutunut vähentämään oman toimintansa energiankulutusta 9 % eli 18,91 GWh vuoden 2016 loppuun mennessä.  Energiansäästötavoite on laskettu vuoden 2005 energiankulutuksesta. Vuoden 2015 loppuun mennessä sopimusjärjestelmän kautta raportoitujen toimenpiteiden laskennallinen säästö on yli 20 GWh.

– Toteutetuilla ja laskettavissa olevilla toimenpiteillä on saavutettu yli 1 500 000 € säästöt vuosina 2008 – 2015. Kaupungin omissa toiminnoissa syntynyt kustannussäästö on laskettu kullekin toimenpiteelle vain kerran eli toimenpiteen toteutusvuonna, kertoo ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen. Todellisuudessa toimenpiteet säästävät energiaa vielä toimenpiteen toteutusvuoden jälkeenkin.

Jun 06

Turun yliopisto avasi siitepölydataa neljältä vuosikymmeneltä

963-tall-trees-forest-jungle-sky

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on avannut siitepölydataa vuosilta 1974‒2013. Tutkimusdata on tiedeyhteisön vapaassa käytössä, ja sitä voi hyödyntää myös kaupallisesti.

Aerobiologian yksikön vuodesta 1974 asti keräämän siitepölydatan avaaminen on kansainvälisesti ainutlaatuista. Siitepölydata avataan nyt ensimmäistä kertaa vapaasti kaikkien käyttöön, aiemmin esimerkiksi Euroopan siitepölydatapankista sitä on luovutettu tapauskohtaisesti tutkimuksiin ja muihin tarkoituksiin, kaupallisiin tarkoituksiin vain maksua vastaan.

‒ Halusimme kokeilla erityyppistä lähestymistapaa. Näin voi syntyä uusia oivalluksia ja hyödyntämistapoja, joita ei tähän mennessä ole edes osattu ajatella, kertoo aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto.

Aerobiologian yksikkö on kerännyt siitepölydataa vuodesta 1974. Siitepölyhavaintoja kerätään yhdeksästä keräyspisteestä ympäri Suomen. Nyt avattu data on kerätty Turun keräyspisteestä. Yksikön keräämiä aikasarjoja on käytetty muun muassa Ilmatieteen laitoksen, Turun yliopiston ja European Aeroallergy Network -verkoston yhteistyönä kehittämissä eri siitepölytyyppien leviämismalleissa. Aiemmin tänä vuonna aerobiologian yksikkö ja Ilmatieteen laitos avasivat Tekesin rahoittamassa yhteishankkeessa Norkko-siitepölytiedotuspalvelun, joka tuottaa maailman tarkimpia siitepölyennusteita.

Ensimmäisiä askelia tuoreen datapolitiikan toteuttamisessa

Siitepölydatan avaaminen toteuttaa käytännössä Turun yliopiston datapolitiikkaa, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen vapaata saatavuutta ja hyödyntämistä. Yliopisto painottaa avointa tiedettä uudessa strategiassaan.

Data avattiin sveitsiläisessä Zenodo-arkistossa, joka on myös opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen suosittelema.

‒ Siitepölydata avattiin datapolitiikan pilottiprojektina. Datapolitiikan valmistellut projektiryhmä halusi pilotoida datan avaamista luotettavan, kansainvälisen ja arvostetun arkiston kanssa, kertoo pilotin käynnistyksessä aktiivisesti mukana ollut lakimies Liisa Ewart Turun yliopiston tutkimuspalveluista.

Siitepölydata on merkitty lisenssillä, jolla sitä voi vapaasi katsella, jakaa, muokata, levittää ja käyttää kaupallisesti, kunhan mainitsee datan tekijän nimen.

‒ Dataan viitataan samalla tavalla kuin tutkimusjulkaisuihin. Tutkimusdatan avaaminen muiden käyttöön huomioidaankin yhä useammin tutkijan meriittinä, kertoo Turun ylipiston kirjaston palvelupäällikkö Jukka Rantasaari, joka oli mukana datapolitiikan valmistelleessa projektiryhmässä.

May 18

WHO: Suomen ilma maailman kolmanneksi puhtainta

ilmanlaatuwho1

Suomen ilmanlaatu on Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemien tietojen mukaan kolmanneksi parasta maailmassa. Suomen Lapista löytyy myös yksi maailman puhtaimmista kolkista.

Tiedot ilmenevät WHO:n julkaisemasta laajasta tietoaineistosta, johon oli koottu pienhiukkasten mittaustiedot 3000 paikkakunnalta sadasta eri maasta vuosilta 2008 – 2014. Suomen lisäksi Ruotsissa, Islannissa ja Virossa ilmanlaatu on puhdasta eli pienhiukkaspitoisuudet jäävät alle 10 µg/m3 Euroopan laajuisissa vertailuissa. Globaalissa vertailussa samaan huippuluokkaan nousevat mm. Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti.

Korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet eli maat, joissa ilmanlaatu on huonointa, löytyvät selvityksen mukaan Lähi- ja Kaukoidästä sekä Afrikasta. Näissä maissa pienhiukkaspitoisuudet ovat tasoltaan yli kymmenkertaisia verrattuna selvityksen parhaimmistoon. Yli sadan mikrogramman (yli 100 µg/m3)   vuosipitoisuuksia mitataan mm. Saudi Arabian Riadissa,  Intian Delhissä, Kamerunin Bamendassa, Kiinan Baodingissä ja Pakistanin Peshawarissa.

Pallaksen mittausasemalla mitataan maailman puhtainta ilmaa

Ilmatieteen laitoksen Pallaksen Sammaltunturilla sijaitsevalla mittausasema on yksi niistä paikoista, joilla mitataan maailman puhtainta ilmaa. Yhtä puhdasta eli paikkoja, joissa pienhiukkaspitoisuudet jäävät alle 4 µg/m3, on myös esimerkiksi Islannin Hafnarfjordur’ssa ja Uuden Seelannin Te Anaussa.

”Tuloksissa on otettava huomioon, että kehittyvien maiden mittaustietoihin sisältyy huomattavaa epävarmuutta, sillä mittauksen laatu ei välttämättä ole kovin luotettava ja mittausten lukumäärä pieni, jolloin alueellinen edustavuus jää heikoksi”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila huomauttaa.

ilmanlaatuwho3

Kehittyvissä maissa huomattavia ilmanlaatuongelmia

Selvitys kuitenkin nostaa esille kehittyvien maiden suuret ilmanlaatuongelmat. WHO:n ohjearvo  pienhiukkasille on 10 µg/m3. ”Tämä arvo ylittyi  yli kahdessa tuhannessa kaupungissa. Aasian ja Afrikan miljoonakaupungeissa ilmansaasteille altistuvien ihmisten määrä onkin valtava”, Pia Anttila toteaa.

Suomesta selvityksessä oli mukana 22 kaupunkia (Raahe, Kuopio, Lohja, Jyväskylä, Valkeakoski, Kajaani, Vaasa, Imatra, Pori, Mikkeli, Kouvola, Harjavalta, Turku, Kotka, Oulu, Lahti, Pietarsaari, Hyvinkää, Lappeenranta, Vantaa, Helsinki, Tampere) sekä Ilmatieteen laitoksen Pallaksen/Muonion ja Virolahden mittausasemat. Suomen mittaustiedot ovat vuodelta 2014.

Lisätietoja:

Ambient Air Pollution Database, WHO, May 2016.

http://www.who.int/mediacentre/news/releases/2016/air-pollution-rising/en/

Pienhiukkaset vaikuttavat sekä terveyteen että ilmastonmuutokseen:

http://atmoslehti.fi/teema/pienhiukkaset-vaikuttavat-seka-terveyteen-etta-ilmastonmuutokseen/

May 12

Koivun kukinta on nyt huipussaan – norkko-apps kertoo kotipaikkakuntasi tilanteen

13048001_624303761051605_8095897672135566063_o

Koivun siitepölykausi on parhaillaan huipussaan eri puolilla Suomea. Kukinta jatkuu maan etelä- ja keskiosissa ja on alkamassa Oulun seudulla. Siitepölyn kaukokulkeumat Suomen ulkopuolelta pahentavat tilannetta.

Koivun kukinta on Suomessa tänä vuonna tavallista heikompi, mutta silti ilman siitepölypitoisuudet ovat jo usean päivän ajan kivunneet hetkittäin erittäin runsaiksi. Tämä johtuu poikkeuksellisen runsaiden kaukokulkeumien lisäksi siitä, että lämpötilojen huomattava ja äkillinen nouseminen viileän jakson päätteeksi sai koivut aloittamaan kukintansa lähes samanaikaisesti. Lämmin ja poutainen sää myös edistää hedenorkkojen tyhjenemistä, mikä tarkoittaa sitä, että siitepölyhuippu taittunee pian.

Maan pohjoisosissa koivun siitepölymäärät vaihtelevat lähipäivien aikana kohtalaisista runsaisiin, eikä paikallisen kukinnan odoteta alkavan siellä vielä.

Ensimmäiset merkittävät koivun siitepölyn kulkeumat saapuivat Suomeen jo huhtikuun puolivälissä. Huhtikuun lopun kaukokulkeumat nostivat siitepölypitoisuudet Etelä-Lapissa jopa erittäin runsaiksi.

Tämän vuoden korkein koivun siitepölypitoisuus on tähän mennessä havaittu Imatran keräyspisteessä 9. toukokuuta. Vuoden 2014 huippuvuonna pitoisuudet olivat kuitenkin pahimmillaan lähes viisinkertaisia.

Koivun siitepölytilanteen seuraamiseen on käytössä uusi mobiilisovellus. Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhdessä luoma, maailmanlaajuisesti innovatiivinen menetelmä kertoo siitepölytilanteen omalla paikkakunnallasi juuri nyt sekä seuraavan kahden päivän ennusteen. Menetelmä hyödyntää siitepölyn kulkeutumismallia, säämalleja ja ajantasaisia siitepölyhavaintoja. Seuraa siitepölytilannetta: www.norkko.fi ja app.norkko.fi

Apr 22

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenevät nyt vauhdilla

c88c1c3e-ba57-461e-9059-e84743d81296-main_image

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2014 sekä ennakkotieto 2015

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alustavien laskelmien mukaan 7 prosenttia vuonna 2015. Eräs merkittävimmistä toimista oli lämpöpumppujen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa, kun Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos käynnistyi. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli myös ennätyksellisen vähäpäästöistä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,3 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Tämä on 4,7 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästökehitys on ollut aikaisemmin suotuisaa erityisesti Helsingissä, mutta nyt myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten päästöt ovat selvässä laskussa.

Lämpöpumput vähensivät kaukolämmön päästöjä

HSY:n puhdistamaa jätevettä hyödyntävä Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Tämä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Myös Helsingissä lämpöpumpuilla tuotettiin entistä enemmän kaukolämpöä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni.

‒ Kaukolämmön tuotantoa ollaan nyt määrätietoisesti uudistamassa. Se on pääkaupunkiseudun päästöjen kannalta ratkaisevaa. Vantaan jätevoimala vähentää aiempaan verrattuna merkittävästi päästöjä, ja nyt lämpöpumput on otettu käyttöön Espoossa. Helsingissä pelletin osuutta kasvatetaan edelleen ja Hanasaaren hiilivoimalan alasajosta on päätetty, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Uusista ratkaisuista huolimatta kaukolämpö aiheutti 44 prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Noin 83 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

a9bdf2d5-f7b8-44f7-9d0a-436902304fc1-original

Pääkaupunkiseudun khk-päästöjen jakauma vuonna 2015 (ennakkotieto)

Sähkön päästöt laskeneet, liikenteessä parannettavaa

Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö on ollut viime vuosina erittäin vähäpäästöistä. Tämä johtuu ennen kaikkea edullisesta tuontisähköstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuneet päästöt olivat vuonna 2015 enää 13 prosenttia, kun ne vuonna 2007 olivat peräti 25 prosenttia.

Tällä hetkellä liikenteen osuus kokonaispäästöistä on 27 prosenttia.

‒ Liikenteeseen liittyvillä ratkaisuilla on jatkossa merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä, sanoo HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo.

Päästöjä edelleen vähennettävä

‒ Pääkaupunkiseudulla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästöt vähenevät nyt hyvää vauhtia, mutta kehityksen olisi pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, kertoo Raimo Inkinen.

‒ Jatkossa erityisesti rakennusten lämmityksen päästöihin tulee kiinnittää huomiota. Tarvitaan myös lisää kestäviä kulkumuotoja ja liikennepolttoaineita sekä uusia ohjauskeinoja, joilla liikenteen päästöjä voidaan vähentää, Inkinen jatkaa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990 ja 2000–2014 sekä nyt lasketut ennakkotiedot 2015 ovat saatavissa HSY:n verkkosivuilla,https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Sivut/Paastot.aspx.

 

Taulukko 1: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (1000t CO2-ekv.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 5 332 -7 -11
Helsinki 2 779 -7 -25
Espoo 1 324 -9 +20
Vantaa 1 175 -4 +5
Kauniainen 54 -10 +12

Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (t CO2-ekv./as.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 4,7 -8 -34
Helsinki 4,4 -8 -41
Espoo 4,9 -10 -23
Vantaa 5,5 -6 -24
Kauniainen 5,7 -11 -7

 

Apr 06

Tampereen Kaupunki: Epilässä mitataan tehostetusti kaupunki-ilman laatua

500px-Tampere.vaakuna.svg

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveydensuojeluosaston tutkimusryhmä tekee lähiviikkojen aikana yhdessä Tampereen kaupungin ympäristötoimen kanssa tutkimusta Pispalan valtatien varressa olevalla Epilän ilmanlaadun mittausasemalla. THL tuo paikalle tavanomaisia viranomaismittauksia laajentavia hiukkasmittalaitteita erikoisvarustellussa tutkimusautossa.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin kaupunkiympäristöjen yleisimmistä paikallisista päästöistä kuten pakokaasuista, puunpolton savuista ja kaikkein hienojakoisimmasta katupölystä peräisin olevat hiukkaset vaikuttavat kevätaikaan ilmassa leijuvien pienhiukkasten massapitoisuuteen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan jopa puolet ulkoilman alle 2,5 mikrometriä halkaisijaltaan olevien pienhiukkasten massapitoisuudesta on mitattavissa myös päästölähteitä lähellä olevien pientaloasuntojen sisätiloista. Näin ollen suuri osa tällaisissa ympäristöissä asuvien henkilöiden kokonaisaltistumisesta erityisesti polttoperäisille pienhiukkasille – ja mahdollisesti kaikkein hienojakoisimmalle katupölylle – voisi johtua ulkoa sisään siirtyvästä osuudesta eikä pelkästään ulkona tapahtuvasta altistumisesta.

Epilässä toteutettava mittauskampanja kuuluu Tekesin Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa Euroopan Unionin aluekehitysrahaston varoilla (EAKR) toteutettavaan INKA-ILMA projektiin, jossa useat tutkimuslaitokset ja kuntatoimijat tarjoavat oikeita ilmanlaadun ongelmaympäristöjä suomalaisten yritysten uusien innovaatioiden testaukseen ja vertailuun viranomaismittausten ja väestön tarkempaa altistumista koskevien mittausmenetelmien kanssa. THL:n koordinoimaan projektiin osallistuu Tampereen seudulta useita yrityksiä sekä Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitos ja VTT:llä puhdasilmaratkaisuja kehittävä tutkimusryhmä.

Apr 04

KATUPÖLYTILANNE KUOPIOSSA JA VARKAUDESSA

500px-Kuopio.vaakuna.svg

Tämän vuoden katupölykausi alkoi Pohjois-Savossa pääsiäisviikolla. Kiirastorstaina ja pitkäperjantaina hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet ensimmäisen kerran ylittivät raja-arvotason 50 µg/m3. Pitoisuudet pysyivät koholla pääsiäisen yli viime viikon keskiviikkoon saakka. Loppuviikon sateiset säät puhdistivat ilmaa hyvin tehokkaasti ja laskivat pölypitoisuudet alhaisiksi. Pitoisuudet kääntyivät kuitenkin uudelleen nousuun viikonloppuna lauantain ja sunnuntain aikana. Tänään maanantaina liikenteen vilkastuttua viikonlopun jälkeen hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet jälleen korkeita sekä Kuopiossa että Varkaudessa. Katupölyä on tällä hetkellä koko kaupunkialueella sekä Kuopiossa että Varkaudessa. Pölypitoisuudet ovat jonkin verran laskeneet aamun ja aamupäivän varsin korkeista lukemista. Katujen suolaus ja puhdistus on hillinnyt pitoisuuksia Kuopiossa.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso on tänä keväänä ylitetty Kuopion ja Varkauden mittausasemilla seuraavasti:

  • Kuopion Kasarmipuistossa 2 kertaa

  • Kuopion Maaherrankadulla 5 kertaa

  • Kuopion Sorsasalossa 6 kertaa

  • Kuopion Tasavallankadulla 4 kertaa

  • Varkauden Päiviönsaarella 5 kertaa.

Katupölyä on ilmassa vielä ainakin tiistaina. Keskiviikoksi ennustettu sade parantanee ilmanlaatua jälleen huomattavasti.

Tällä hetkellä vallitsevat pölypitoisuudet eivät vielä aiheuta merkittävää terveyshaittaa perusterveillä henkilöillä. Vakavista hengityselin- ja verenkiertoelinsairauksista kärsivät voivat kuitenkin saada oireita. Tällaisten henkilöiden on syytä välttää liikkumista ja oleskelua vilkkaimmissa liikenneympäristöissä.

Mar 29

Porvoon kaupunki: Katupöly heikentää ilmanlaatua

500px-Porvoo.vaakuna.svg

Hengitettävien hiukkasten pitoisuus on Porvoon Rihkamatorilla sijaitsevan ilmanlaadun mittausaseman mittaustulosten mukaan ylittänyt maanantaina 28.3.2016 sille asetetun vuorokautisen raja-arvotason (50 µg/m3). Vuorokauden keskimääräinen pitoisuus oli 66 µg/m3. Varsinainen raja-arvo ylittyy, kun taso on ylittynyt kalenterivuoden kuluessa yli 35 päivänä. Kohonneet hiukkaspitoisuudet aiheutuvat katujen varsilla olevasta hiekoitushiekasta ja asfalttipölystä, jotka kohoavat kuivalla säällä liikenteen vaikutuksesta ilmaan.

Kuiva ja aurinkoinen sää kuivattaa todennäköisesti tänään katuja, mikä aiheuttaa pölyämistä ja ilmanlaadun heikkenemistä päivän kuluessa. Huomenna keskiviikkona saattaa tulla heikkoja sadekuuroja, jotka voivat hillitä hieman katujen pölyämistä.

Porvoon ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti HSY:n internetsivustolta osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/ilmanlaatu/uusimaa/Sivut/uusimaa-siirrettava.aspx

Hiekoitushiekan poisto on aloitettu tänään. Ensimmäiseksi puhdistetaan Mannerheiminkatu ja Aleksanterinkatu. Puhdistuskaluston saatavuuden mukaan kuntatekniikka pyrkii kastelemaan katujen pintoja pölyämisen ehkäisemiseksi katupölylle herkkien kohteiden ympäristössä.

Ilmansaasteille herkkiä väestöryhmiä ovat astmaatikot, lapset sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat ikääntyneet. Lapsilla tyypillisiä oireita ovat nuha ja yskä, kun taas hengitys- ja sydänsairailla voi esiintyä sairaudelle tyypillisiä oireita, kuten hengenahdistusta tai rintakipua. Äkillisten hengitys- ja sydänoireiden tai allergiaoireiden lievittämiseen määrätyt lääkkeet on hyvä pitää katupölykaudella mukana ulkona liikuttaessa, ja oireiden ilmaantuessa niitä tulee käyttää ohjeen mukaan. Riskiryhmien olisi myös hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää liikkumista keskustan alueilla ilmanlaadun ollessa huono.

Mar 24

Porvoon kaupunki: Ilman hiukkaspitoisuudet korkeita

500px-Porvoo.vaakuna.svg

Porvoon Rihkamatorilla sijaitsee tänä vuonna Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kiertävä ilmanlaadun mittausasema, joka mittaa typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus on mittaustulosten mukaan ylittänyt keskiviikkona 23.3.2016 sille asetetun raja-arvon (50 µg/m3). Pitoisuus oli 66 µg/m3. Kohonneet hiukkaspitoisuudet aiheutuvat katujen varsilla olevasta hiekoitushiekasta ja asfalttipölystä, jotka kohoavat kuivalla säällä liikenteen vaikutuksesta ilmaan.

Tällä hetkellä ilmanlaatu vilkasliikenteisten katujen ja väylien varrella on paikoin välttävä tai huono liikenteen pakokaasujen sekä katupölyn vuoksi. Pölyä on ilmassa eniten ruuhka-aikoina. Ilmatieteenlaitoksen arvion mukaan ilmanlaatu on huono todennäköisesti perjantaille asti. Perjantai-iltapäivälle ennustetut ajoittaiset lumi- tai vesisateet parantavat ilmanlaatua.

Katupölyä torjutaan keskustan alueella kaduille levitettävän suolaliuoksen avulla. Yöpakkasista johtuen varsinaisiin puhdistustoimiin ei ole vielä päästy. Kaupungin kuntatekniikka ja ympäristönsuojelu seuraavat tilannetta.

Ilmansaasteille herkkiä väestöryhmiä ovat astmaatikot, lapset sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat ikääntyneet. Lapsilla tyypillisiä oireita ovat nuha ja yskä, kun taas hengitys- ja sydänsairailla voi esiintyä sairaudelle tyypillisiä oireita, kuten hengenahdistusta tai rintakipua. Äkillisten hengitys- ja sydänoireiden tai allergiaoireiden lievittämiseen määrätyt lääkkeet on hyvä pitää katupölykaudella mukana ulkona liikuttaessa, ja oireiden ilmaantuessa niitä tulee käyttää ohjeen mukaan. Riskiryhmien olisi myös hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää liikkumista keskustan alueilla ilmanlaadun ollessa huono.