May 12

Koivun kukinta on nyt huipussaan – norkko-apps kertoo kotipaikkakuntasi tilanteen

13048001_624303761051605_8095897672135566063_o

Koivun siitepölykausi on parhaillaan huipussaan eri puolilla Suomea. Kukinta jatkuu maan etelä- ja keskiosissa ja on alkamassa Oulun seudulla. Siitepölyn kaukokulkeumat Suomen ulkopuolelta pahentavat tilannetta.

Koivun kukinta on Suomessa tänä vuonna tavallista heikompi, mutta silti ilman siitepölypitoisuudet ovat jo usean päivän ajan kivunneet hetkittäin erittäin runsaiksi. Tämä johtuu poikkeuksellisen runsaiden kaukokulkeumien lisäksi siitä, että lämpötilojen huomattava ja äkillinen nouseminen viileän jakson päätteeksi sai koivut aloittamaan kukintansa lähes samanaikaisesti. Lämmin ja poutainen sää myös edistää hedenorkkojen tyhjenemistä, mikä tarkoittaa sitä, että siitepölyhuippu taittunee pian.

Maan pohjoisosissa koivun siitepölymäärät vaihtelevat lähipäivien aikana kohtalaisista runsaisiin, eikä paikallisen kukinnan odoteta alkavan siellä vielä.

Ensimmäiset merkittävät koivun siitepölyn kulkeumat saapuivat Suomeen jo huhtikuun puolivälissä. Huhtikuun lopun kaukokulkeumat nostivat siitepölypitoisuudet Etelä-Lapissa jopa erittäin runsaiksi.

Tämän vuoden korkein koivun siitepölypitoisuus on tähän mennessä havaittu Imatran keräyspisteessä 9. toukokuuta. Vuoden 2014 huippuvuonna pitoisuudet olivat kuitenkin pahimmillaan lähes viisinkertaisia.

Koivun siitepölytilanteen seuraamiseen on käytössä uusi mobiilisovellus. Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhdessä luoma, maailmanlaajuisesti innovatiivinen menetelmä kertoo siitepölytilanteen omalla paikkakunnallasi juuri nyt sekä seuraavan kahden päivän ennusteen. Menetelmä hyödyntää siitepölyn kulkeutumismallia, säämalleja ja ajantasaisia siitepölyhavaintoja. Seuraa siitepölytilannetta: www.norkko.fi ja app.norkko.fi

Apr 22

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenevät nyt vauhdilla

c88c1c3e-ba57-461e-9059-e84743d81296-main_image

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2014 sekä ennakkotieto 2015

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alustavien laskelmien mukaan 7 prosenttia vuonna 2015. Eräs merkittävimmistä toimista oli lämpöpumppujen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa, kun Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos käynnistyi. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli myös ennätyksellisen vähäpäästöistä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,3 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Tämä on 4,7 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästökehitys on ollut aikaisemmin suotuisaa erityisesti Helsingissä, mutta nyt myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten päästöt ovat selvässä laskussa.

Lämpöpumput vähensivät kaukolämmön päästöjä

HSY:n puhdistamaa jätevettä hyödyntävä Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Tämä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Myös Helsingissä lämpöpumpuilla tuotettiin entistä enemmän kaukolämpöä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni.

‒ Kaukolämmön tuotantoa ollaan nyt määrätietoisesti uudistamassa. Se on pääkaupunkiseudun päästöjen kannalta ratkaisevaa. Vantaan jätevoimala vähentää aiempaan verrattuna merkittävästi päästöjä, ja nyt lämpöpumput on otettu käyttöön Espoossa. Helsingissä pelletin osuutta kasvatetaan edelleen ja Hanasaaren hiilivoimalan alasajosta on päätetty, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Uusista ratkaisuista huolimatta kaukolämpö aiheutti 44 prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Noin 83 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

a9bdf2d5-f7b8-44f7-9d0a-436902304fc1-original

Pääkaupunkiseudun khk-päästöjen jakauma vuonna 2015 (ennakkotieto)

Sähkön päästöt laskeneet, liikenteessä parannettavaa

Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö on ollut viime vuosina erittäin vähäpäästöistä. Tämä johtuu ennen kaikkea edullisesta tuontisähköstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuneet päästöt olivat vuonna 2015 enää 13 prosenttia, kun ne vuonna 2007 olivat peräti 25 prosenttia.

Tällä hetkellä liikenteen osuus kokonaispäästöistä on 27 prosenttia.

‒ Liikenteeseen liittyvillä ratkaisuilla on jatkossa merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä, sanoo HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo.

Päästöjä edelleen vähennettävä

‒ Pääkaupunkiseudulla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästöt vähenevät nyt hyvää vauhtia, mutta kehityksen olisi pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, kertoo Raimo Inkinen.

‒ Jatkossa erityisesti rakennusten lämmityksen päästöihin tulee kiinnittää huomiota. Tarvitaan myös lisää kestäviä kulkumuotoja ja liikennepolttoaineita sekä uusia ohjauskeinoja, joilla liikenteen päästöjä voidaan vähentää, Inkinen jatkaa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990 ja 2000–2014 sekä nyt lasketut ennakkotiedot 2015 ovat saatavissa HSY:n verkkosivuilla,https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Sivut/Paastot.aspx.

 

Taulukko 1: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (1000t CO2-ekv.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 5 332 -7 -11
Helsinki 2 779 -7 -25
Espoo 1 324 -9 +20
Vantaa 1 175 -4 +5
Kauniainen 54 -10 +12

Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna vuonna 2015 sekä muutos päästöissä verrattuna edellisvuoteen ja vuoteen 1990.

  Khk-päästöt  (t CO2-ekv./as.) Muutos vuodesta 2014 (%) Muutos vuodesta 1990 (%)
Pääkaupunkiseutu 4,7 -8 -34
Helsinki 4,4 -8 -41
Espoo 4,9 -10 -23
Vantaa 5,5 -6 -24
Kauniainen 5,7 -11 -7

 

Apr 06

Tampereen Kaupunki: Epilässä mitataan tehostetusti kaupunki-ilman laatua

500px-Tampere.vaakuna.svg

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveydensuojeluosaston tutkimusryhmä tekee lähiviikkojen aikana yhdessä Tampereen kaupungin ympäristötoimen kanssa tutkimusta Pispalan valtatien varressa olevalla Epilän ilmanlaadun mittausasemalla. THL tuo paikalle tavanomaisia viranomaismittauksia laajentavia hiukkasmittalaitteita erikoisvarustellussa tutkimusautossa.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin kaupunkiympäristöjen yleisimmistä paikallisista päästöistä kuten pakokaasuista, puunpolton savuista ja kaikkein hienojakoisimmasta katupölystä peräisin olevat hiukkaset vaikuttavat kevätaikaan ilmassa leijuvien pienhiukkasten massapitoisuuteen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan jopa puolet ulkoilman alle 2,5 mikrometriä halkaisijaltaan olevien pienhiukkasten massapitoisuudesta on mitattavissa myös päästölähteitä lähellä olevien pientaloasuntojen sisätiloista. Näin ollen suuri osa tällaisissa ympäristöissä asuvien henkilöiden kokonaisaltistumisesta erityisesti polttoperäisille pienhiukkasille – ja mahdollisesti kaikkein hienojakoisimmalle katupölylle – voisi johtua ulkoa sisään siirtyvästä osuudesta eikä pelkästään ulkona tapahtuvasta altistumisesta.

Epilässä toteutettava mittauskampanja kuuluu Tekesin Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa Euroopan Unionin aluekehitysrahaston varoilla (EAKR) toteutettavaan INKA-ILMA projektiin, jossa useat tutkimuslaitokset ja kuntatoimijat tarjoavat oikeita ilmanlaadun ongelmaympäristöjä suomalaisten yritysten uusien innovaatioiden testaukseen ja vertailuun viranomaismittausten ja väestön tarkempaa altistumista koskevien mittausmenetelmien kanssa. THL:n koordinoimaan projektiin osallistuu Tampereen seudulta useita yrityksiä sekä Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitos ja VTT:llä puhdasilmaratkaisuja kehittävä tutkimusryhmä.

Apr 04

KATUPÖLYTILANNE KUOPIOSSA JA VARKAUDESSA

500px-Kuopio.vaakuna.svg

Tämän vuoden katupölykausi alkoi Pohjois-Savossa pääsiäisviikolla. Kiirastorstaina ja pitkäperjantaina hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet ensimmäisen kerran ylittivät raja-arvotason 50 µg/m3. Pitoisuudet pysyivät koholla pääsiäisen yli viime viikon keskiviikkoon saakka. Loppuviikon sateiset säät puhdistivat ilmaa hyvin tehokkaasti ja laskivat pölypitoisuudet alhaisiksi. Pitoisuudet kääntyivät kuitenkin uudelleen nousuun viikonloppuna lauantain ja sunnuntain aikana. Tänään maanantaina liikenteen vilkastuttua viikonlopun jälkeen hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet jälleen korkeita sekä Kuopiossa että Varkaudessa. Katupölyä on tällä hetkellä koko kaupunkialueella sekä Kuopiossa että Varkaudessa. Pölypitoisuudet ovat jonkin verran laskeneet aamun ja aamupäivän varsin korkeista lukemista. Katujen suolaus ja puhdistus on hillinnyt pitoisuuksia Kuopiossa.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso on tänä keväänä ylitetty Kuopion ja Varkauden mittausasemilla seuraavasti:

  • Kuopion Kasarmipuistossa 2 kertaa

  • Kuopion Maaherrankadulla 5 kertaa

  • Kuopion Sorsasalossa 6 kertaa

  • Kuopion Tasavallankadulla 4 kertaa

  • Varkauden Päiviönsaarella 5 kertaa.

Katupölyä on ilmassa vielä ainakin tiistaina. Keskiviikoksi ennustettu sade parantanee ilmanlaatua jälleen huomattavasti.

Tällä hetkellä vallitsevat pölypitoisuudet eivät vielä aiheuta merkittävää terveyshaittaa perusterveillä henkilöillä. Vakavista hengityselin- ja verenkiertoelinsairauksista kärsivät voivat kuitenkin saada oireita. Tällaisten henkilöiden on syytä välttää liikkumista ja oleskelua vilkkaimmissa liikenneympäristöissä.

Mar 29

Porvoon kaupunki: Katupöly heikentää ilmanlaatua

500px-Porvoo.vaakuna.svg

Hengitettävien hiukkasten pitoisuus on Porvoon Rihkamatorilla sijaitsevan ilmanlaadun mittausaseman mittaustulosten mukaan ylittänyt maanantaina 28.3.2016 sille asetetun vuorokautisen raja-arvotason (50 µg/m3). Vuorokauden keskimääräinen pitoisuus oli 66 µg/m3. Varsinainen raja-arvo ylittyy, kun taso on ylittynyt kalenterivuoden kuluessa yli 35 päivänä. Kohonneet hiukkaspitoisuudet aiheutuvat katujen varsilla olevasta hiekoitushiekasta ja asfalttipölystä, jotka kohoavat kuivalla säällä liikenteen vaikutuksesta ilmaan.

Kuiva ja aurinkoinen sää kuivattaa todennäköisesti tänään katuja, mikä aiheuttaa pölyämistä ja ilmanlaadun heikkenemistä päivän kuluessa. Huomenna keskiviikkona saattaa tulla heikkoja sadekuuroja, jotka voivat hillitä hieman katujen pölyämistä.

Porvoon ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti HSY:n internetsivustolta osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/ilmanlaatu/uusimaa/Sivut/uusimaa-siirrettava.aspx

Hiekoitushiekan poisto on aloitettu tänään. Ensimmäiseksi puhdistetaan Mannerheiminkatu ja Aleksanterinkatu. Puhdistuskaluston saatavuuden mukaan kuntatekniikka pyrkii kastelemaan katujen pintoja pölyämisen ehkäisemiseksi katupölylle herkkien kohteiden ympäristössä.

Ilmansaasteille herkkiä väestöryhmiä ovat astmaatikot, lapset sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat ikääntyneet. Lapsilla tyypillisiä oireita ovat nuha ja yskä, kun taas hengitys- ja sydänsairailla voi esiintyä sairaudelle tyypillisiä oireita, kuten hengenahdistusta tai rintakipua. Äkillisten hengitys- ja sydänoireiden tai allergiaoireiden lievittämiseen määrätyt lääkkeet on hyvä pitää katupölykaudella mukana ulkona liikuttaessa, ja oireiden ilmaantuessa niitä tulee käyttää ohjeen mukaan. Riskiryhmien olisi myös hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää liikkumista keskustan alueilla ilmanlaadun ollessa huono.

Mar 24

Porvoon kaupunki: Ilman hiukkaspitoisuudet korkeita

500px-Porvoo.vaakuna.svg

Porvoon Rihkamatorilla sijaitsee tänä vuonna Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kiertävä ilmanlaadun mittausasema, joka mittaa typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus on mittaustulosten mukaan ylittänyt keskiviikkona 23.3.2016 sille asetetun raja-arvon (50 µg/m3). Pitoisuus oli 66 µg/m3. Kohonneet hiukkaspitoisuudet aiheutuvat katujen varsilla olevasta hiekoitushiekasta ja asfalttipölystä, jotka kohoavat kuivalla säällä liikenteen vaikutuksesta ilmaan.

Tällä hetkellä ilmanlaatu vilkasliikenteisten katujen ja väylien varrella on paikoin välttävä tai huono liikenteen pakokaasujen sekä katupölyn vuoksi. Pölyä on ilmassa eniten ruuhka-aikoina. Ilmatieteenlaitoksen arvion mukaan ilmanlaatu on huono todennäköisesti perjantaille asti. Perjantai-iltapäivälle ennustetut ajoittaiset lumi- tai vesisateet parantavat ilmanlaatua.

Katupölyä torjutaan keskustan alueella kaduille levitettävän suolaliuoksen avulla. Yöpakkasista johtuen varsinaisiin puhdistustoimiin ei ole vielä päästy. Kaupungin kuntatekniikka ja ympäristönsuojelu seuraavat tilannetta.

Ilmansaasteille herkkiä väestöryhmiä ovat astmaatikot, lapset sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat ikääntyneet. Lapsilla tyypillisiä oireita ovat nuha ja yskä, kun taas hengitys- ja sydänsairailla voi esiintyä sairaudelle tyypillisiä oireita, kuten hengenahdistusta tai rintakipua. Äkillisten hengitys- ja sydänoireiden tai allergiaoireiden lievittämiseen määrätyt lääkkeet on hyvä pitää katupölykaudella mukana ulkona liikuttaessa, ja oireiden ilmaantuessa niitä tulee käyttää ohjeen mukaan. Riskiryhmien olisi myös hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää liikkumista keskustan alueilla ilmanlaadun ollessa huono.