Vuosikymmeniä sitten kiellettyjen torjunta- ja palonestoaineiden jäämiä löytyy edelleen Suomenkin ilmasta. Syynä tähän on se, että nämä pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt (ns. POP-yhdisteet) kaukokulkeutuvat herkästi, hajoavat ilmassa, maassa ja vedessä hyvin hitaasti ja kertyvät ravintoketjuissa eliöihin. Tämän takia aineita voidaan edelleen havaita ilmassa ja ekosysteemeissä.
Pohjoiseen mentäessä ympäristömyrkkyjen pitoisuudet lähes poikkeuksetta pienenevät. Kiellettyjen torjunta-aineiden, kuten lindaani ja klordaani, sekä sähkölaitteiden tuotannossa käytettyjen PCB-yhdisteiden pitoisuudet Skandinavian taustailmassa ovat pienentyneet tyypillisesti 30–70 prosenttia viimeisen viidentoista-kahdenkymmenen vuoden aikana. Pallaksen mittausasemalla eräiden aineiden pitoisuudet ovatkin jo painumassa mittausmenetelmän havaintorajan alle. Toisaalta DDT:n kaltaiset aineet näyttävät nykyisellä muutosnopeudella vähenevät erittäin hitaasti. “Ne näyttävät säilyvän ilmakehässä pitkälle 2030-luvun jälkeenkin”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Pia Anttila.
POP-yhdisteiden pitoisuudet on saatu pienenemään kansallisilla ja kansainvälisillä tuotanto- ja käyttörajoituksilla sekä ottamalla käyttöön parempaa tekniikkaa. “Uudeksi ongelmaksi ovat nousseet korvaavat aineet, joilla voi olla samoja haitallisia ominaisuuksia kuin vanhoilla jo kielletyillä aineilla. Näiden uusien ja laajalti käytössä olevien kemikaalien käyttö ja esiintyminen elinympäristössämme tunnetaan huonosti, vaikka niitä käytetään paljon kuluttajatuotteissa kuten viihde-elektroniikassa, tekstiileissä ja rakennusmateriaaleissa”, Pia Anttila tähdentää.
Ympäristömyrkkyjen esiintymistä Skandinavian ilmakehässä on seurattu Ilmatieteen laitoksen Pallaksen asemalla sekä Ruotsin ympäristön tutkimusinstituutin (IVL) Råön asemalla 1990-luvun puolivälistä alkaen. Råö sijaitsee Ruotsin länsirannikolla, 35 kilometriä Göteborgista etelään. Råö on lähempänä eteläisiä alkuperäisiä päästölähteitä, kun taas Pallas on mahdollisesti enemmän alttiina arktiselle alueelle kertyneille ja uudelleen haihtuville sekundaarisille päästöille. Pallaksen pitkät aikasarjat ovat mukana myös toisessa, arktiseen alueeseen keskittyvässä tutkimuksessa. Näiden kahden tutkimuksen tuloksista on nyt voitu arvioita ympäristömyrkkyjen ilmaperäisen kuormituksen alueellista jakaumaa ja kehityssuuntia Pohjolassa. Pallaksen pitoisuudet ovat pääosin lähempänä arktisia pitoisuustasoja kuin Etelä-Skandinavian. Enimmillään pitoisuusero Råön ja Pallaksen välillä on kymmen-kaksikymmenkertainen (raskaat PCB:t).
Tutkittujen POP-yhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan kesällä, mikä viittaa haihtumalla tapahtuviin päästöihin. Arktisen alueen mittaustuloksissa oli nähtävissä viitteitä joidenkin yhdisteiden ilmapitoisuuksien kääntymisestä nousuun. On mahdollista, että ilmaston lämpenemisestä johtuen tuotteisiin ja ekosysteemeihin varastoituneet POPsit haihtuvat kiihtyvällä tahdilla aiheuttaen ilmapitoisuuksien nousua. Suomen ja Ruotsin aineistossa ei tätä ilmiötä ainakaan vielä nähty.
LAPCON-hanke luo kokonaiskuvaa Lappiin kulkeutuvista ympäristömyrkyistä
Tutkimustuloksia hyödynnetään Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa hankkeessa “Kaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla (LAPCON)”. LAPCON-hankkeessa luodaan kokonaiskuva siitä, mitä tiedetään Suomen Lappiin kaukokulkeutuvista ympäristömyrkyistä, niiden mahdollisesta muutoksesta. Lisäksi hankkeessa pohditaan tulevaisuuden skenaarioita, joiden pohjalta voidaan miettiä tarvittavia riskinhallintatoimenpiteitä. LAPCON-hankkeen tulokset julkistetaan elokuussa 2016.
LAPCOn-hankkeen sivut: syke.fi/hankkeet/lapcon