Tampereen kasvihuonekaasupäästöt nousivat vuonna 2016 kuusi prosenttia edellisvuodesta. Tiedot perustuvat Benviroc Oy:n tekemään CO2-raporttiin, joka toteutetaan vuosittain noin 90 Suomen kunnalle ja kaupungille. Keskimäärin samansuuruinen kasvu päästöissä tapahtui kaikissa CO2-raportin piirissä olevissa Suomen kunnissa.
–Ennakkotietojen mukaan 2017 päästöt palaavat siihen laskusuuntaan, jossa ne ovat Tampereella olleet koko 2010-luvun ajan. Toistaiseksi näyttää siltä, että vuonna 2015 ilmastopäästöt olivat poikkeuksellisen alhaiset, kertoo kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen.
Kaupungin alueella syntyneistä päästöistä suurin osa on peräisin rakennusten lämmityksestä (36 %) ja tieliikenteestä (29 %). Muita päästölähteitä ovat kuluttajien sähkönkulutus (13 %), teollisuus ja työkoneet (14 %), jätehuolto (7 %) sekä maatalous (1 %). Asukaskohtaiset päästöt olivat Tampereella 18 % pienemmät kuin keskimääräiset päästöt saman kokoluokan kunnissa (mm. Helsinki, Espoo, Turku, Oulu, Vantaa, Jyväskylä ja Joensuu). Tampereen kokonaispäästöt vuonna 2016 olivat 1011kt CO2-ekv.
Lämmityspäästöjen nousua selittää lauha edellisvuosi
Rakennusten lämmityksen päästöt nousivat sekä kauko, sähkö- että erillislämmityksen kohdalla verrattuna edellisvuoteen, sillä 2015 oli poikkeuksellisen lauha vuosi ja lämmitykseen kului energiaa tavallista vähemmän. Samalla rakennusten lämmityksen osuus kaikista päästöistä on laskussa, sillä Tampereen Sähkölaitos on investoinut merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoon 2010-luvulla. Vuonna 2016 otettiin käyttöön Tammervoiman hyötyvoimalaitos, jossa poltetusta jätteestä puolet lasketaan uusiutuvaksi polttoaineeksi.
Tieliikenteen päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna sekä Tampereella että koko maassa, sillä biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista laski. On myös mahdollista, että talouskasvu on lisännyt raskaan liikenteen määrää. VTT:n laskemassa tieliikenteen energiankäytössä näkyy vuonna 2016 nousua erityisesti kuorma-autojen osalta, vaikka se on muuten laskenut hieman koko 2010-luvun. –Toistaiseksi on vaikea päätellä, onko kyse pidempiaikaisesta trendistä vai vain poikkeuksesta, pohtii Seppänen.
Päästöjen vähennyskeinoina energiatehokkuus, uusiutuva energia ja kaupunkisuunnittelu
Tampereen kaupunkistrategian kunnianhimoinen tavoiteena on, että kaupunki on hiilineutraali vuonna 2030. Tavoitteella pyritään siihen, että edellä mainittuja suoria päästöjä vähennetään 80 % vuoden 1990 tasosta (1324 kt CO2-ekv) ja jäljelle jäävät päästöt (265 kt CO2-ekv) kompensoidaan. Tampereen päästöt ovat vuoden 2016 tietojen mukaan vähentyneet vuodesta 1990 jo noin 24 %, mikä on enemmän kuin EU:n asettama päästövähennystavoite vuodelle 2020. Asukaskohtainen CO2-päästö on vähentynyt jopa 42 %, sillä kaupungin väestö kasvaa nopeasti.
Tampere tekee jatkuvaa työtä ottaakseen ilmastotavoitteet huomioon kaikessa toiminnassaan. Lämmityksen päästöjä vähennetään muun muassa vaihtamalla kaukolämmön energialähteitä uusiutuviin sekä kannustamalla uudis- ja korjausrakentajia energiatehokkuuteen. Kaupunki kehittää energiatehokkuusratkaisuja myös omissa kiinteistöissään, mistä uusimpia esimerkkejä ovat vastavalmistuneet Kalevan maauimala ja Johanneksen koulutalon lisärakennus. Liikenteen päästöjä hillitään muun muassa ohjaamalla lisärakentamista täydennysrakentamiseen, investoimalla moderniin raitiotiehen, ja panostamalla joukkoliikenteen palvelukehittämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen.
Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä
Uudessa kaupunkistrategiassa on nostettu esiin hiilineutraaliustyön keskeinen haaste: tavoitteen saavuttaminen vaatii lajaa yhteistyötä sidosryhmien kuten tytäryhtiöiden, yritysten ja asukkaiden kanssa. Kehitystyötä tehdäänkin yhdessä eri tahojen kanssa lukuisissa projekteissa muun muassa Smart Tampere ja Hiedanranta -kehitysohjelmien puitteissa. – Samalla, kun kehitetään kestäviä ratkaisuja kaupunkikehitykseen, luodaan mahdollisuuksia teknologiakokeiluihin ja parannetaan kaupungin palvelujen saatavuutta ja laatua, kertoo apulaispormestari Aleksi Jäntti. –Yhteistyöstä saadaan hyötyä sekä kuntalaisille, yrityksille että kaupunkiorganisaatiolle.
Ilmastopäästöt ovat vain yksi tärkeä kestävää kaupunkia kuvaava indikaattori. Laajemmin Kestävä Tampere 2030 -linjauksiin ympäristön tilaan liittyvistä kestävän kehityksen indikaattoreista on julkaistu tietoja kaupungin Kestävän kehityksen -sivustolla: www.tampere.fi/kestavakehitys.