Uudenmaan ilmanlaatu on pääosin hyvä, käy ilmi Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisemasta Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2018 –raportista. Uudenmaan ilmanlaatua heikentävät kuitenkin ajoittain katupöly ja puunpolton päästöt. Katupölypitoisuudet kohoavat etenkin keväisin vilkasliikenteisissä ympäristöissä merkittävästi. Puunpolton päästöt nostavat pienhiukkaspitoisuksia ajoittain pientaloalueilla. Puunpoltto tuottaa myös syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä, joita mitataan vuosittain yhdessä Uudenmaan kunnassa. Vuonna 2018 PAH-pitoisuuksia mitattiin Vihdissä, jossa vuosipitoisuus oli matala ja selvästi alle tavoitearvon.
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli vuonna 2018 pääosin hyvä tai tyydyttävä. Vuonna 2018 Uudenmaan ilmanlaadun pysyvä mittausasema sijaitsi Lohjalla ja vuosittain sijoituspaikkakuntaa vaihtava mittausasema Hyvinkäällä. Ilmanlaatu mittausasemilla luokiteltiin mittauksissa hyväksi tai tyydyttäväksi yli 95 % ajasta. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Hyvinkäällä 133 ja Lohjalla 22. Ne ajoittuivat kevään katupölykaudelle ja johtuivat hengitettävistä hiukkasista.
Ilmansaasteiden pitoisuudet pysyivät vuonna 2018 alle ilmanlaadun raja-arvojen, kuten yleensäkin Uudellamaalla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi Hyvinkäällä maalis- ja huhtikuussa. Lohjalla ohjearvo ei ylittynyt. Mittausten perusteella katupöly heikentää ilmanlaatua keväisin merkittävästi myös Uudenmaan suurimpien taajamien vilkasliikenteisillä alueilla. Kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos vuorokausikeskiarvo 50 µg/m3 ylittyy yli 35 päivänä kalenterivuoden aikana. Näin pölyisiä päiviä mitattiin Hyvinkäällä 15 ja Lohjalla 2. Pölyämiseen voidaan vaikuttaa tehostamalla katujen puhdistustoimenpiteitä.
Puunpolton päästöt ovat Uudellamaalla merkittävä ilmanlaatua heikentävä päästölähde. Puunpoltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää sekä orgaanisia yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Vuonna 2014 aloitettiin bentso(a)pyreenin pitoisuuksien kartoitus Uudellamaalla. Vuonna 2018 mitattiin Vihdin Nummelassa pientaloalueella. Puunpolton vaikutus oli havaittavissa, mutta vuosipitoisuus oli matala ja selvästi alle tavoitearvon. Karkkilassa vuonna 2015 mitattu vuosipitoisuus oli lähellä tavoitearvoa, mutta muuten Uudellamaalla vuosina 2014−2018 mitatut pitoisuudet ovat olleet matalia.
Puunpolttotavoilla voi vaikuttaa syntyviin päästöihin, ja on tärkeää polttaa vain kuivaa, puhdasta puuta. Ohjeita ja opas puun polttamiseen löytyy HSY:n internetsivuilta www.poltapuhtaasti.fi.
Pienhiukkaspitoisuudet olivat vuonna 2018 yleisesti korkeampi kuin muutaman edellisenä vuotena suuremman kaukokulkeuman ja laimenemisen kannalta epäedullisempien sääolosuhteiden takia. Lohjalla vuosikeskiarvo oli 6,1 µg/m3 eli samalla tasolla kuin vuonna 2014. Pitoisuus oli selvästi alle raja-arvon 25 µg/m3 ja WHO:n vuosiohjearvon 10 µg/m3. WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt yhtenäkään päivänä.
Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolista ilmanlaadun seurantaa hoidetaan alueen kuntien ja teollisuuden yhdessä rahoittamana yhteistarkkailuna. Seurantaan kuuluvista ilmanlaatumittauksista ja päästökartoituksista vastaa HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Seurantaa ohjaa yhteistyöryhmä, jossa on edustajat alueen kunnista,
Uudenmaan ELY-keskuksesta ja HSY:stä. Lisätietoja Uudenmaan ilmanlaadusta vuonna 2018 sekä ilmanlaadun kehityksestä vuosina 2004−2018 löytyy ELY-keskuksen julkaisemasta raportista: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-793-5