Savujen kulkeutuminen Suomeen on kestänyt noin viikon. Savut kulkeutuvat suihkuvirtausten mukana usean kilometrin korkeudella, joten ne eivät vaikuta ilmanlaatuun maan pinnalla. Savut voivat kuitenkin värjätä auringonlaskun kauniin punaisenoranssiksi, jos vain pilvet eivät estä sen näkymistä.
“NASAn tuottaman ennusteen perusteella savupilvi Suomen yllä olisi suurimmillaan tänään iltapäivällä ja illalla. Paksuimmillaan savupilvi on maan keskivaiheilla, Etelä-Suomessa ja Lapissa savua on ohuemmalti”, sanoo tutkija Antti Lipponen Ilmatieteen laitokselta.
Tällä hetkellä savupilvi on laajuudeltaan yli 20 miljoonaa neliökilometriä eli suurempi kuin Venäjä. NASAn ennusteen toteutuessa savupilvi olisi yksi paksuimmista savuista Suomen päällä 2000-luvulla.
Ilmatieteen laitoksen jatkuvatoimiset lidar-mittaukset ovat havainneet savuhiukkasia satunnaisesti Kuopion yllä jo 11. syyskuuta alkaen. Viime viikonlopun aikana savuja on havaittu pysyvämmin. Suurimmillaan sunnuntaiaamuna 20.9. savukerros oli noin kolmen kilometrin paksuinen. Tällöin savukerroksen hiukkaspitoisuudet olivat noin 10-kertaisia maanpinnan hiukkaspitoisuuksiin verrattuna. Savuhiukkaset ovat toistaiseksi olleet 3-10 kilometrin korkeudella. Pieniä määriä savuhiukkasia on havaittu satunnaisesti myös Ilmatieteen laitoksen ceilometri- ja halo-lidari-verkoissa eri puolilla Suomea.
“Koska savupilvi on sankimmillaan useiden kilometrien korkeudella, maan pinnalla ei ole odotettavissa merkittävää ilmanlaadun heikkenemistä”, korostaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila.
Savujen leviämistä Skandinaviaan voi seurata Ilmatieteen laitoksen SAMPO-satelliittipalvelusta löytyvän OMPS- ja OMI-instrumenttien aerosoli-indeksin avulla. Kohonnut aerosoli-indeksi kuvaa savujen sijaintia. Havainnot päivittyvät SAMPO-palveluun noin 20 minuutin kuluessa satelliitin ylilennosta. Vastaanottoasemat sijaitsevat Sodankylässä ja Alaskassa.
Kalifornian palokausi osavaltion historian pahin
Tuulten puhaltaessa sopivasti Pohjois-Amerikassa syntyneet savut voivat kulkeutua Euroopan ylle ja muodostaa valtavia savupilviä. Edellisen kerran Pohjois-Amerikan maastopaloista kulkeutui savua Suomen ylle vuoden 2019 kesäkuussa. Myös Venäjällä syttyneistä paloista kulkeutuu meille aika ajoin savuja, etenkin Itä-Suomeen. Viimeisin voimakas savuepisodi siltä suunnalta heikensi merkittävästi ilmanlaatua Itä-Suomessa heinä-elokuussa 2010.
Yhdysvaltojen länsirannikolla syttyy maastopaloja joka vuosi. Pahimmillaan palokausi on heinä-marraskuussa, ja tyypillisesti kausi päättyy vasta syyssateiden alkaessa. Tänä vuonna maastopalot ovat kuitenkin olleet poikkeuksellisen voimakkaita. California Department of Forestry and Fire Protection on ilmoittanut, että vuosi 2020 on ollut Kalifornian historian pahin maastopalokausi.
Palokausien voimistumisen syynä pidetään ilmastonmuutosta, sillä se nostaa kevään ja kesän lämpötiloja sekä lyhentää lumipeiton kestoa ja lumen määrää. Sen seurauksena kuiva kausi pitenee ja voimistuu. Tämä vuorostaan johtaa kuivempaan kasvillisuuteen, mikä kasvattaa suurten metsäpalojen riskiä. Ilmastonmuutoksen lisäksi palojen voimakkuutta ovat lisänneet palavan materiaalin lisääntyminen metsänhoidon seurauksena.
Lisätietoja:
Ilmanlaatu Suomessa SAMPO-satelliittipalvelu Ilmatieteen laitoksen lidar-havainnot Kuopiosta Ilmatieteen laitoksen AERONET-havainnot Kuopiosta