By Pöllö – Own work, CC BY 3.0,
Koronapandemiasta seurannut liikennemäärän lasku ja poikkeuksellisen lämmin talvi vaikuttivat pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun viime vuonna. HSY:n mittausten mukaan typpidioksidipitoisuudet olivat yli 30-vuotisen mittaushistorian matalimmat. Katupölykausi oli puolestaan poikkeuksellisen aikainen.
Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kaikilla mittausasemilla vähintään 95 prosenttia ajasta hyvä tai tyydyttävä vuonna 2020. Pakokaasuperäisen typpidioksidin ja katupölyn pitoisuudet olivat poikkeuksellisen matalia. Myös pienhiukkasten pitoisuudet olivat hieman tavanomaista matalampia.
Liikennemäärien väheneminen paransi ilmanlaatua selvästi
Maaliskuun puolivälissä alkoi koronapandemian takia poikkeustila, jolloin liikennemäärät vähenivät merkittävästi pääkaupunkiseudulla. Tämä näkyi laajalti ilmanlaadussa, kun liikenteen rajoittamistoimet laskivat liikennemääriä ja siten liikenteen päästöjä.
– HSY:n vilkasliikenteisissä mittauspaikoissa typpidioksidin pitoisuudet puolittuivat pandemian alkuvaiheessa. Koko vuoden tasolla typpidioksidin pitoisuudet olivat noin kolmanneksen pienemmät viime vuosiin verrattuna, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.
Kesällä liikennemäärät palasivat lähelle lomakauden tavanomaista tasoa, mutta syksyllä liikennemäärät olivat tavanomaista pienemmät. Talven 2020 leudot ja tuuliset sääolot myös suosivat pakokaasujen laimenemista kaupunki-ilmassa. Poikkeustilan lisäksi typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet autokannan uudistumisen takia.
Katupölykausi oli tavanomaista aikaisemmin ja helpompi
Poikkeuksellisen lämmin ja lumeton alkuvuosi vaikuttivat siihen, että katupölykausi oli tavallista aikaisemmin. Aiempina vuosina pölyisiä päiviä on ollut eniten maalis–toukokuussa. Vuonna 2020 pahin katupölykausi oli jo tammi–maaliskuussa. Katupölykausi oli myös tavallista helpompi johtuen osittain liikennemäärien vähenemisestä sekä suotuisista sääolosuhteista. Pölyisiä päiviä oli selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna.
– Useimmissa HSY:n vilkasliikenteisissä mittauspaikoissa pölyisten päivien määrä vähintään puolittui vuonna 2020. Maailman terveysjärjestön WHO:n vuorokausiohjearvo hengitettäville hiukkasille ylittyi kuitenkin edelleen katupölyn vuoksi, Niemi sanoo.
Pölyisten päivien määrä on vähentynyt pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä, koska katupölyä torjutaan aikaisempaa tehokkaammilla puhdistusmenetelmillä ja pölynsidontakasteluilla. Katupölyä voidaan edelleen vähentää muun muassa hillitsemällä liikennemääriä ja valitsemalla kitkarenkaat talvirenkaiksi.
Vuoden 2021 alun pakkasjaksot heikensivät ilmanlaatua
Edellisvuoteen verrattuna tämä vuosi alkoi kylmänä ja lumisena. Liikennemäärät ovat edelleen tavallista pienemmät ja typpidioksidin pitoisuudet ovat tavallista matalampia.
– Pakokaasut ovat kuitenkin ajoittain aiheuttaneet kohonneita typpidioksidin pitoisuuksia heikkotuulisilla pakkassäillä. Pientaloalueilla on ollut myös iltaisin korkeita pienhiukkaspitoisuuksia puunpolton vuoksi, Niemi sanoo.
Tietoa ilmansaasteista
- Hengitysilmassa olevat typenoksidit (NOx) ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
- Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
- Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
- Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
Lisätietoa:
- Ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi, puh. 050 3520593, jarkko.niemi(at)hsy.fi
- Vuoden 2020 ilmanlaadun vuodenaikaiskatsaukset
- Ilmansaasteiden terveysvaikutukset